Tutkimus: Suomalaisyrityksissä osataan tunnistaa digitaalisia uhkia – Verkon kotimaisuus lisää turvallisuuden tunnetta
Tuoreen tutkimuksen mukaan verkkoteknologian kotimaisuudella on suuri merkitys yrityksille. Huoltovarmuusyhtiönä Telian roolina on vastata siitä, että yhteydet toimivat luotettavasti kaikissa tilanteissa.
Suomalaisyrityksissä kannetaan entistä suurempaa huolta digitaalisesta turvallisuudesta. Mitä suurempi yritys, sitä voimakkaammin digitaalisen turvallisuuden tärkeyttä painotetaan. Tämä käy ilmi tuoreesta tietoturvatutkimuksesta, joka luotaa yritysten, julkishallinnon ja kansalaisten ajatuksia tietoturvasta ja turvallisuudesta. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
Digitaalisen turvallisuuden kannalta keskeisenä asiana pidetään kotimaisuutta. Suurten yritysten vastaajista 59 prosenttia kertoi, että verkkoteknologian kotimaisuudella on merkitystä. Pienyrittäjistä peräti 91 prosenttia piti puhelin- ja nettiyhteyksien kotimaisuutta tärkeänä. Yhtä suuri osuus julkishallinnon vastaajista oli sitä mieltä, että verkon laitteiden ja datavarastojen sijaitseminen Suomessa on erittäin tai melko tärkeää.
”Operaattoreilla on merkittävä rooli asiassa, kun ne valitsevat yhteistyökumppaneitaan. Juuri tästä syystä Telia valitsi Nokian tuotteet koko mobiiliverkkonsa modernisointiin. Toimintavarma ja tietoturvallinen 5G-verkko on olennainen osa kansallista turvallisuutta”, Telian Head of Networking and Communication Services Kaisa Pajari sanoo.
Valtakunnallinen vastuu velvoittaa
Telialla turvallisuus on toiminnan keskiössä, koska se toimii huoltovarmuusyhtiönä. Yrityksellä on valtakunnallinen vastuu huolehtia siitä, että viestintäyhteydet ja verkko toimivat luotettavasti kaikissa tilanteissa. Kaikki toimialat ovat riippuvaisia siitä.
”Varautuminen on meille arkipäivää. Kun geopoliittinen tilanne kiristyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, tehostimme reagointivalmiuttamme entisestään. Olemme valmistautuneet erilaisiin ongelmatilanteisiin ja skenaarioihin”, Kaisa Pajari sanoo.
Toimivien ja turvallisten tietoverkkojen rooli korostuu etenkin poikkeusaikoina.
”Rakennamme luotettavaa ja digiturvallista yhteiskuntaa. Se vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. Kotimaisten mobiiliverkkojen lisäksi olemme rakentaneet Pitäjänmäelle datakeskuksen, Telia Helsinki Data Centerin, joka on yksi Pohjoismaiden tietoturvallisimmista rakennuksista. Olemme vuosikymmenien ajan tarjonneet niin suuryrityksille kuin turvallisuuskriittisille viranomaisille luotettavia yhteyksiä.”
Digitaalisia uhkia tunnistetaan jo
Kiristyneen maailmantilanteen lisäksi myös etä- ja hybridityön yleistyminen asettaa uusia vaatimuksia yritysten digipalveluiden turvallisuudelle. Verkkohyökkäykset, tietojenkalastelu ja tietomurrot ovat yleistyneet. Kaksi viidestä yritysjohtajasta kertoo yrityksen kohdanneen henkilö- tai yritystietoihin kohdistuvia uhkia. Mitä suurempi yritys, sitä todennäköisemmin jotain tapauksia on ollut.
Tutkimuksen mukaan etenkin suurissa yrityksissä koetaan, että niissä osataan tunnistaa digitaalisia uhkia. Niin arvioi 69 prosenttia yli 250 työntekijän yrityksistä. Pienemmissä, alle 50 työntekijän yrityksissä luku on 47 prosenttia.
"Mitä suurempi yritys, sitä enemmän digiturvallisuuteen panostetaan. Meillä on työsarkaa herättää pienemmätkin yritykset tiedostamaan tietojenkalastelun ja identiteettivarkauksien uhka", Pajari pohtii.
Turvaverkko on yhteinen asia
Telialla halutaan viestiä, että turvallisuutta rakennetaan yhdessä. Puhutaan Turvaverkosta, jolla tarkoitetaan ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan digitaalista turvallisuutta ylläpitävää kokonaisuutta. Sitä Telia rakentaa yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa.
Työntekijöiden tulee huolehtia siitä, että salasanat ovat vahvoja ja laitteen ohjelmistopäivitykset ajan tasalla. Yritysten on suojattava niin omat, työntekijöiden kuin asiakkaidenkin tiedot.
”Me Telialla huolehdimme siitä, että työntekijöiden tiedot kulkevat luotettavasti verkossa. Tarjoamme yrityksille turvallisia IT-palveluita ja -ratkaisuja, joiden toiminta perustuu kotimaiselle teknologialle.”
Kantarin tekemään tietoturvakyselyyn vastasi 250 yritysjohtoon kuuluvaa henkilöä sekä 100 julkishallinnon edustajaa. Tutkimusajankohta oli 21.-28.11.2022.