Tutkimus: Julkishallinnossa luotetaan oman organisaation kykyyn tunnistaa digitaaliset uhat
Suomen julkinen hallinto ulottuu kouluista sairaaloihin ja kaupungintaloilta valtion virastoihin. Julkishallinnon johtoportaan edustajista käytännössä kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi, melkein kaksi kolmesta jopa erittäin turvalliseksi.
Valtion-, alue- ja paikallishallinnossa eletään levottomista ajoista huolimatta turvallisuuden tunteessa. Kantarin viime vuoden lopulla tekemään tutkimukseen vastasi noin sata julkishallinnon it- ja liiketoimintajohdon edustajaa. 99 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he tuntevat olonsa omassa organisaatiossaan erittäin tai melko turvalliseksi.
Turvallisuudentunne rakentuu varautumisesta ja valmistautumisesta. Vastaajien mukaan edessä olevia muutoksia kohti voi edetä luottavaisin mielin, kun valmiussuunnitelmat ovat kunnossa. Toimintakykyinen ja hyvin hoidettu organisaatio lujittaa turvallisuudentunnetta.
Avoimissa vastauksissa julkishallinnon edustajat perustelivat turvallisuuden tunnettaan esimerkiksi näin:
”Turvallisuusasiat ovat meillä jatkuvasti esillä, ja niitä päivitetään jatkuvasti.”
”Olemme tehneet perusteellistä työtä turvallisuuden eteen.”
”Meillä on suunnitelmat sähkökatkojen ja muiden varalle. Kriisivalmiusryhmä toimii tosi hyvin. Olemme harjoitelleet kaksi vuotta, ja toimintaperiaatteet ovat kaikilla selvillä.”
Saat ladattua tutkimusraportin tästä: Telia tietoturvatutkimus 2023 (PDF-tiedosto).
Digiturvallisuuden uhkat tunnistetaan
Julkishallinnon edustajien mielestä suurimmat turvallisuuden uhkakuvat liittyvät energiakriisiin ja kyberuhkiin. Näihin ei ole vastaajien mielestä varauduttu riittävästi, toisin kuin esimerkiksi sotaan tai epidemioihin.
Digitaalinen turvallisuus on ainakin melko tärkeä käytännössä kaikille julkishallinnon vastaajille. Etenkin paikallishallinto sekä valtion hallinto painottavat asian olevan erittäin tärkeää. 93 prosenttia vastaajista arvioi, että heidän omalla organisaatiollaan on hyvät valmiudet tunnistaa digiturvallisuusuhkia.
Telian myyntijohtaja Erkki Keräsen mielestä tutkimus vahvistaa, että tietoturvan tärkeys on julkisen puolen organisaatioissa tunnistettu.
”Tietoturva liittyy oleellisesti varautumiseen, yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuteen sekä henkilötietojen yksityisyyden turvaamiseen.”
Keränen muistuttaa, että Suomen julkishallinnossa on meneillään yksi sen historian suurimmista rakenteellisista uudistuksista. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuodenvaihteessa ja ottivat vastuulleen sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisen.
Kotimaisuus on osa turvaverkkoa
Käytännössä kaikki julkishallinnon johtohenkilöt kokevat, että tietoliikenneverkot ovat erittäin tärkeä osa digiturvallista yhteiskuntaa. Verkkoteknologian kotimaisuus on tärkeää 57 prosentin mielestä, ja verkon infrastruktuurin sijaitsemista Suomessa pitää tärkeänä 91 prosenttia vastaajista. Kotimaisuuden merkitys korostuu hieman aluehallinnon ja hyvinvointialueiden edustajien vastauksissa.
”Kun yhteiskunnan digitalisoituminen jatkuu, tietoturvan merkitys kasvaa yhä tärkeämmäksi”, Telian verkottamis- ja viestintäpalveluista vastaava johtaja Kaisa Pajari sanoo.
Hän huomauttaa, että 5G:ssä verkon reunalle rakentuu aiempia sukupolvia enemmän dataa ja älyä, mikä luo haasteen tietoturvalle. Silloin ydinverkon turvallisuus, verkon ohjausjärjestelmät ja operaattorin toiminta korostuvat.
Telialla nämä asiat ovat keskiössä, koska se toimii huoltovarmuusyhtiönä. Yrityksellä on valtakunnallinen vastuu huolehtia, että viestintäyhteydet ja verkko toimivat luotettavasti kaikissa tilanteissa.
”Turvallisuus on avainasemassa. Yksi seuraus turvallisuuden painottamisesta on, että Telia on valinnut kotimaisen Nokian mobiiliverkkojen toimittajaksi Suomessa”, Pajari kertoo.
Nokian kotimaisten mobiiliverkkojen lisäksi huoltovarmuuden kannalta tärkeänä asiana Pajari mainitsee Helsingin Pitäjänmäelle rakennetun datakeskuksen, Telia Helsinki Data Centerin. Se on yksi Pohjoismaiden tietoturvallisimmista rakennuksista.
Pajari muistuttaa, että turvallisuuden rakentaminen on ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan yhteinen asia. Telia puhuu tästä turvallisuutta ylläpitävästä kokonaisuudesta turvaverkkona.
Tietoturvaan panostetaan entistä enemmän
Julkishallinnon vastaajien mielestä digitaalisen turvallisuuden kannalta suurin uhkakuva liittyy palvelunestohyökkäyksiin ja viestintäverkkojen häiriöihin. Myös yksilöihin ja organisaatioon liittyvien tietojen varastointiin, tietojenkalastukseen ja huijauksiin liittyvät asiat huolestuttavat.
Lähes kaksi kolmesta julkishallinnon edustajasta kertoo organisaationsa joutuneen tietojen kalastelun tai niiden yritysten kohteeksi. Tästä huolimatta enemmistö julkishallinnon edustajista sanoo organisaation digitaalisen turvallisuuden olevan jopa paremmalla tasolla kuin aiemmin, hyvin harva kokee tilanteen heikentyneen.
Lähes kaikki organisaatiot panostavat tietoturva-asioihin enemmän kuin viime vuonna. Myös panostukset henkilöstön osaamiseen ovat pääsääntöisesti kasvussa viime vuoteen nähden.
Noin puolet organisaatioista kokee, että etätyö on vaikuttanut merkittävästi niiden tietoturvallisuusratkaisuihin. Toisaalta monen mielestä vaikutus on ollut vain vähäinen, eli vaihtelu on suurta.
Kyselyyn vastasi noin 100 it- ja liiketoimintajohtoa edustavaa ihmistä valtion-, alue- ja paikallishallinnossa. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluna 1.-16.12.2022.