Työn murroksessa tekoälystä tulee työkaveri

BLOGI

Luovaan tekoälyyn ladatut odotukset lunastetaan vasta, kun ne integroidaan osaksi työntekijöiden päivittäisiä työkaluja, kirjoittaa Telian datayksikön johtaja Tapio Levä blogissaan. Hän nostaa esiin, että sovellukset tarvitsevat polttoaineekseen yritysten oman datan ilman riskiä sen vuotamisesta yrityksen ulkopuolelle.

Nyt eletään tekoälyn hypeä. Vauhti on kiihtynyt erityisesti sen jälkeen, kun OpenAI julkaisi chat-käyttöliittymän GPT-3.5-kielimalliinsa marraskuussa ja sen kehittyneemmän nelosversion maaliskuussa. Nettiin ilmestyy jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla uusia generatiivista eli luovaa tekoälyä hyödyntäviä työkaluja.

Luovaa tekoälyä on hyödynnetty niin ohjelmistokehityksessä, markkinointiviestinnässä kuin tiedon tiivistämisessä.  Uusien työkalujen käyttö on monelle vielä leikkimistä, jota esitellään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Siellä onkin näkynyt niin ChatGPT:n runoutta kuin Midjourneyn tekemiä henkilökohtaisia nimikkokuviakin.

Tekoäly siirtyy rutiinitehtävistä luovempiin työtehtäviin

Pikkuhiljaa ollaan siirtymässä kohti datan ja tekoälyn todellista hyödyntämistä myös päivittäisissä työtehtävissä.

Uudet luovat tekoälysovellukset hyödyntävät suuria kielimalleja, jotka ovat valtavien aineistojen perusteella opetettuja todennäköisyysmalleja. Teknologiaa on jo aiemmin käytetty rutiininomaisissa tehtävissä esimerkiksi ostolaskujen tiliöinnissä.

Tekstianalytiikkaa voidaan hyödyntää myös massiivisten aineistojen analysoinnissa. Onnistuneen esimerkin asiakaskokemusta parantavasta tekoälytyökalusta tarjoaa Telian omistama suoratoistopalvelu C More. Kaikki palvelun asiakaskyselyistä ja kontakteista kertynyt tekstidata syötetään analytiikkatyökalulle, joka analysoi tiedon perusteella asiakkaita ja heidän yhteydenottojensa syitä. Analysoidun tiedon avulla asiakaspalvelijat pystyvät palvelemaan asiakkaita entistä paremmin ja palvelua voidaan kehittää entistä sujuvammaksi käyttää. Tämä on moninkertaistanut C Moren asiakasmäärän ja nostanut sen Suomen toisiksi suurimmaksi suoratoistopalveluksi ilman, että asiakaspalvelukontaktien määrä olisi juurikaan noussut.

Edellisiin esimerkkeihin verrattuna ChatGPT:n kaltaisten yleisten kielimallien vahvuutena on niiden laaja saatavuus ja soveltuvuus erilaisiin työtehtäviin. Käyttöä helpottaa myös se, että niissä käyttöliittymänä toimii luonnollinen kieli.

Tietoturva ja lähdekritiikki yritysten haasteena

Yritysten kannalta nykyiset, julkisessa netissä toimivat tekoälysovellukset muodostavat omat haasteensa. Uusien työkalujen tarjoamiin mahdollisuuksiin haluttaisiin tarttua, mutta samalla pitää ottaa huomioon tietosuoja ja tietoturva. Asiakastietoja tai yrityssalaisuuksia ei kannata päästää avointen alustojen oppimateriaaliksi. Monissa yrityksissä, myös meillä Telialla, onkin luotu ohjeistuksia, mitä työntekijöiden pitää ottaa huomioon ChatGPT:n käytössä.

Myös lähdekritiikki ChatGPT:n tuottamaa tekstiä kohtaa on tärkeää. Välillä tekoäly hallusinoi eli tuottaa uskottavan kuuloista, mutta virheellistä tietoa. Se on kuitenkin pohjimmiltaan vain todennäköisyysmalli, joka ei aina ymmärrä oikein sanojen merkitystä ja asiayhteyttä.

Hyvä esimerkki edellisestä on Telialla asiakaspalvelua varten kehitetty chatbot. Se hyödyntää GPT-4-mallia ja telia.fi:stä löytyvää tietoa.

Chatbot ymmärtää hyvin asiakkaan kysymyksiä ja osaa vastata niihin. Se on jopa yllättänyt kehittäjänsä siirtymällä välillä asiakaspalvelijan roolista myyjän rooliin ja on ohjeiden antamisen lisäksi vinkannut asiakkaille kysymykseen liittyvistä tuotteista ja niiden tarjouksista.

Tekoäly toimii, kun sitä ohjataan käyttämään vastauksissaan Telian aineistoja ohjeiden antamiseen. Kun jätimme rajaamatta datan lähteen, botti antoi uskottavan, mutta väärän vastauksen, kun siltä kysyttiin ohjeita turvakoodin (PUK) hankkimiseksi. Botti oli hakenut tiedon DNA:n verkkosivujen ohjeesta, mikä ei päde Telian liittymiin. Nykyään chatbottimme käyttää julkisen netin datalla opetettua mallia asiakkaan kanssa viestimiseen, mutta sen työparina työskentelee toinen tekoäly, joka muodostaa vastauksia Telian omiin ohjeisiin perustuen.

Väitän, että suuriin kielimalleihin ladatut odotukset lunastetaan vasta, kun ne integroidaan osaksi työntekijöiden päivittäisiä työkaluja ja ne saavat polttoaineekseen yritysten oman datan ilman riskiä sen vuotamisesta yrityksen ulkopuolelle.

Varteenotettavin voittaja tässä kehityksessä on OpenAI:n suurrahoittaja ja toimisto-ohjelmistojätti Microsoft, joka julkaisi maaliskuussa Microsoft 365 Copilotin ja toukokuussa Windows Copilotin.  Copilot on kuin vanhoista Office-sovelluksista tuttu Clippy-klemmari tuotuna nykyaikaan. Toistaiseksi Copilotiin on päässyt tutustumaan vain esittelyvideoiden kautta.

Tekoäly on uusi supervoimamme

Mitä luovan tekoälyn murros tarkoittaa työntekijän kannalta? Monet tuomiopäivän profeetat ennustavat tekoälyn vievän työpaikkoja. Esimerkiksi Goldman Sachs ennustaa, että jopa 300 miljoonaa työpaikkaa voi korvautua tekoälyllä.

Itse näen luovan tekoälyn ensisijaisesti mahdollisuutena, joka tekee työstämme mielekkäämpää ja antaa tilaa keskittyä inhimillisiin vahvuuksiimme. Tekoäly onkin uusi supervoimamme.

Murros luo aina myös uusia työpaikkoja ja työnkuvia. Tekoälypöhinä onkin tuonut Twitterin täyteen oman elämänsä kehotesuunnittelijoita (prompt engineerejä) ja tekoälyvaikuttajia. Vakavasti ottaen työnkuvien painopiste siirtyy suorittavista tehtävistä luovuutta vaativiin kehitystehtäviin ja toisaalta ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Ainakin itse mieluummin kehitän ja ideoin kuin raportoin ja suoritan. Yksilölle ja organisaatioille tämä tuo toki sen haasteen, että uuden oppimiseen pitää motivoitua ja antaa mahdollisuus. Tulevaisuudessa olennaisinta ei ole valmis osaamispaletti vaan kyky ja halu oppia.

Tapio Levä
Datayksikön johtaja, Telia