Metaversumi mullistaa teollisuustyön
BLOGI
Teollisen työn murros auttaa yrityksiä ratkomaan työvoimapulaan liittyviä haasteita, kirjoittaa Telian datayksikön johtaja Tapio Levä. Metaversumi tuo tehtaille esimerkiksi digitaalisia kaksosia ja palvelurobotteja.
Kaksi vuotta sitten kaikki puhuivat metaversumista. Sen piti muuttaa korona-aikaan harjoiteltu etätyö uudenlaiseksi virtuaalitodellisuudeksi. Facebook uskoi metaversumiin, vaihtoi emoyhtiönsä nimen Metaksi, investoi miljardeja sen kehitykseen ja onnistui sulattamaan 70 prosenttia pörssikurssinsa arvosta.
Nyt metaversumi on tulossa, mutta toimistojen sijaan se tulee teollisuuteen.
Teollinen työ on kokemassa renessanssia länsimaissa. Suomi kilpailee vihreän siirtymän investoinneista, ja teollisuus kärsii työvoimapulasta. Tämän ratkaisemisessa teollisen työn digitaalinen murros on avainasemassa. Metaversumi ja siihen liittyvät teknologiat ovat mahdollisuus digitalisoida ja toteuttaa osin etänä teollisuuden asiantuntijoiden kenttätyötä – oli kyse sitten monikansallisesta suunnittelutyöstä tai kaivoskoneiden etäohjaamisesta.
Olennaisena osana on työkontekstiin tuodun merkityksellisen datan yhdistäminen osaksi fyysisen maailman työtehtäviä.
VTT:n johdolla toteutetussa Human Driven Industrial Metaverse -hankkeessa selvitettiin, että metaversumia voidaan soveltaa teollisuudessa esimerkiksi tuotesuunnittelussa, tuotantoprosessien valvonnassa ja huoltotöissä.
Metaversumi yhdistää fyysisen ja virtuaalisen maailman toisiinsa niin, että tiedonvaihto ja vuorovaikutus on sujuvaa ja luonnollista. Perinteisten käyttöliittymien lisäksi se voi pädien tai älylasien kautta hyödyntää myös laajennetun todellisuuden työkaluja. Esimerkiksi tuotantolaitoksen huoltotyöntekijä voi seurata puhelimellaan reaaliaikaisia laitetietoja ja ottaa työhön mukaan laitevalmistajan asiantuntijan videopuhelulla.
Yhtenä uutena käyttöliittymänä metaversumissa ovat digitaaliset kaksoset. Digitaalinen kaksonen tarkoittaa fyysisestä ympäristöstä tehtyä digitaalista mallia, jonka kautta esitetään tietoa ja mahdollisesti myös säädetään ja ohjataan sitä.
Esimerkiksi tuotantolaitoksesta voidaan luoda digitaalinen kaksonen laserkeilauksen (LIDAR) avulla. Siihen voidaan yhdistää rakennuksen tietomallista (BIM) saatava tieto ilmanvaihdosta, sähköistyksestä ja viemäröinnistä sekä sensoreilla kerättävä tieto tuotantotilojen ja -laitteiden toiminnasta, lämpötiloista, kosteudesta ja palokaasuista. Tehtaan operointiin ei tarvita valvomoa, vaan sen hoitavat digilaitteet paikan päällä. Reaaliaikainen tieto helpottaa laitteiden kunnossapitoa.
Digitaalisen kaksosen käyttöä helpottanee tulevaisuudessa entisestään ChatGPT:n kaltainen luonnollista kieltä ymmärtävä käyttöliittymä.
Fyysiset palvelurobotit ovat keskeinen osa teollista metaversumia. Esimerkiksi Telian ja VTT:n robottikoira Frans pystyy ihmisten kanssa suorittamaan vaarallisia, likaisia ja tylsiä työtehtäviä. Se voi vaikkapa dokumentoida rakennustyömaan etenemistä ja päivittää siitä tehtyä digitaalista kaksosta, kuten VTT:n ja Telian yhteisessä MURO-hankkeessa tehtiin Firan työmaalla.
Teollisesta työstä tulee houkuttelevampaa, kun se muuttuu nykyistä paikkariippumattomammaksi ja joustavammaksi. Työturvallisuus paranee, kun ympäristön sensorointi estää vaaratilanteita ja palvelurobotit hoitavat vaaralliset työt.
Teollisen työn murros vähentää työvoimapulaa ja kasvattaa tuottavuutta. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota käyttöliittymien muotoiluun. Digityökalut jäävät hyllyyn, jos työntekijät eivät ota niitä omakseen.
Siirtymää helpottanee se, että nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet virtuaaliympäristöihin esimerkiksi Habbo Hotellin, World of Warcraftin ja Fortniten kautta.
Tapio Levä
Datayksikön johtaja, Telia