Yritysten kilpailukyky edellyttää rohkeaa kasvua

BLOGI

Suomella on ongelma. Yritysten ja yhteiskunnan pitkän tähtäimen kilpailukyky edellyttäisi kasvuinvestointeja. HS Vision artikkelin (4.2.2023) mukaan muualla maailmassa tämä ymmärretään, mutta suomalaiset yritykset mieluummin tehostavat, säästävät ja maksavat osinkoja kuin innovoivat uutta. Suomi onkin jäänyt jälkeen työn tuottavuudessa.

Suomessakin toki investoidaan, mutta HS Vision artikkelin mukaan vääriin asioihin. Investoinneissa oleellista on nimittäin niiden kohdentuminen – kasvua vai tehokkuutta. Etlan Heli Kosken mukaan Suomessa on investoitu erityisesti seiniin ja rakenteisiin, kun taas verrokkimaissa on panostettu vahvemmin tuottavuutta lisääviin tuotannontekijöihin, kuten tieto- ja viestintäteknologiaan, dataan, ohjelmistoihin ja muuhun aineettomaan omaisuuteen.

RUOTSIIN VERRATTUNA investoimme pelottavan vähän tieto- ja viestintäteknologiaan. OECD:n lukujen mukaan näiden osuus suomalaisista investoinneista on 7 prosenttia verrattuna Ruotsin liki 20 prosenttiin. Entisenä tutkijana ja nykyisenä uuden liiketoiminnan kehittäjänä minua karmaisee tutkimuksen ja tuotekehityksen alennustila, josta nykyinen t&k-menojen vaivainen 2,9 prosentin osuus Suomen bkt:sta kertoo karua kieltään.

Totta kai meidän kannattaa myös iloita uusista tehdasinvestoinneista, kuten Metsä Groupin Kemin uudesta biotuotetehtaasta. Paremman tulevaisuuden näkökulmasta on kuitenkin oleellista, että investointi mahdollistaa kustannustehokkaamman tuotannon lisäksi korkeamman jalostusarvon tuotteiden valmistuksen. Tämä vaatii seinien lisäksi panostuksia tuotekehitykseen ja digitaalisiin palveluihin.

Miten suomalaiset yritykset sitten saadaan kirimään rakas naapurimaamme Ruotsi kiinni? Olennaista ovat asennoituminen kasvun saavuttamiseksi ja johdon osaaminen digitaalisesta palveluliiketoiminnasta. Väitän, että tulevaisuuden menestyjiä ovat ne yritykset, jotka osaavat parhaiten hyödyntää dataa. Ja vieläpä ne, jotka hyödyntävät dataa säästökohteiden löytämisen lisäksi vahvasti uuden liiketoiminnan luomiseen.

ONNEKSI SUOMESSAKIN on esikuvia, innovaattoreita, jotka investoivat kasvuun. Wolttien ja supercellien lisäksi näitä löytyy myös perinteisestä savupiipputeollisuudesta. Lahtelainen hitsauslaitteiden valmistaja Kemppi Group on tarttunut globaaliin megatrendiin – autokannan sähköistymiseen – laajentamalla sähköautojen latauslaitevalmistajaksi tytäryhtiönsä, pörssiraketti Kempowerin kautta. Metsäjätti Stora Enson spin-off Selfly Store puolestaan valmistaa moderneja myyntiautomaatteja, jotka hyödyntävät Storan patentoimaa RFID-teknologiaa.

Näitä kasvajia yhdistää rohkeuden lisäksi kolme asiaa. Ensinnäkin ne tarjoavat palveluita megatrendeihin – liikenteen sähköistymiseen ja kaupungistumiseen – born-global-mentaliteetilla. Kotimarkkinallamme voi tehdä tuotekehitystä, mutta se on liian pieni merkittävän kasvun aikaansaamiseksi Toiseksi, datan hyödyntäminen on uuden liiketoiminnan perusta. Kempowerin latauslaitteiden keräämä data mahdollistaa maksutapahtumien lisäksi myös palvelun kehittämisen, asiakasongelmien ratkaisemisen ja uusien lisäpalveluiden tuottamisen. Kolmanneksi rohkeat kasvajat hyödyntävät emoyhtiönsä vahvaa osaamista uudella, perinteistä ydinliiketoimintaa sivuavalla liiketoiminta-alueella. Selfly Storen RFID-älykaapit boostaavat samalla Storan älypakkausliiketoimintaa luoden kasvua sekä suoraan että epäsuorasti.

Samat kolme teemaa näkyvät meillä Telialla dataliiketoiminnassa, jota kehitämme globaalissa Division X -yksikössä. Globaalina megatrendinä digitalisaatio edellyttää laitteiden ja järjestelmien verkottamista, joten Telian operaattorijuuret mahdollistavat kasvuliiketoiminnan ytimenä toimivien IoT-yhteyksien tarjoamisen. Kansainvälisen innovaatiopalkinnonkin saanut Telia Global IoT Connectivity ei kuitenkaan rajoitu Telian kotimarkkinoille vaan se skaalautuu globaalisti kaikkialle, minne asiakkaamme tarvitsevat yhteyksiä.

UUDEN RAKENTAMINEN vaatii rohkeutta, kunnianhimoa ja riskinottoa. Näihin pystyviä ihmisiä kutsutaan yrittäjiksi. Heillä on uudenlaista otetta ja vakaasta liiketoiminnasta eroavia malleja. Siksi uudet kasvuaihiot perustetaan usein hieman sivuun ydinliiketoiminnasta – kuten kaikki esimerkitkin osoittavat.

Olennaista on myös riittävä ja oikea-aikainen investointi kasvuun. Ennen liiketoimintaidean validointia ei kannata investoida skaalautumiseen, mutta liian pienellä liekillä saa aikaiseksi vain pöhinää ja puuhastelua. Tärkeintä on kuitenkin yrityksen strategiaan asti viety johdon tuki ja uskallus tavoitella kasvua. Uskallatko sinä?

Kirjoittaja Tapio Levä toimii Telian Datayksikön johtajana