Eettinen tekoälyratkaisu – utopiaa vai realismia?
Kuka vastaa tekoälyn tekemistä päätöksistä? Entä mitä kaikkea tekoälyä hyödyntävän yrityksen tulee ottaa huomioon toiminnassaan? AI Sustainability Center Ruotsissa on paikka, jossa näitä ja monia muita tekoälyn etiikkaan liittyviä asioita tunnistetaan, mitataan ja tutkitaan.
Suurin osa meistä on tekemisissä tekoälyn kanssa joka päivä. Itse asiassa hyvä tekoälysovellus on sellainen, jota ei edes huomaa. Etiikan kannalta ihmisen on kuitenkin tärkeää tietää, asioiko hän koneen vai ihmisen kanssa. Tekoälyllä ei ole moraalia, mutta sen suunnittelutiimillä on oltava tarkka, oikeanlaiseen dataan pohjautuva käsitys siitä, minkälaista älyä he ovat luomassa. Eettinen tekoälysovellus luo yritykselle kilpailuetua, vahvistaa brändiä ja lisää asiakkaiden luottamusta yrityksen tuotteisiin ja palveluihin.
”Tekoäly antaa meille suosituksia muun muassa siitä, mitä ostaa, mikä on nopein reitti matkustaa ja mitä tietoja etsiä hakukoneesta. Tulevaisuuden haasteena on luoda tekoälysovelluksia, jotka ottavat paremmin huomioon voiton ja tehokkuuden lisäksi myös sosiaaliset ja inhimilliset vaikutukset. Tekoälyn tulee olla väline hyvinvoinnin edistämiseen ja siksi onkin tärkeää, että yrityksillä olisi omien eettisten periaatteiden, kuten läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus, lisäksi myös lainmukaisia säädöksiä näiden ohjeiden noudattamiseen. Näin voisimme estää tahattomat eettiset sudenkuopat”, pohtivat AI Sustainability Centerin Anna Felländer ja Elaine Weidman Grunewald.
Tekoälyllä ei ole moraalia, mutta sen suunnittelutiimillä on oltava tarkka, oikeanlaiseen dataan pohjautuva käsitys siitä, minkälaista älyä he ovat luomassa.
”Tekoälyn tulisi luoda arvoa yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnille, niin että sen johdossa on ihminen eikä kone. Tekoälyn potentiaali on valtava, sillä se auttaa luomaan tarkoituksenmukaisempaa ja vastuullisempaa maailmaa. Sen avulla voidaan parantaa sairauksia, kehittää energiatehokkaita kaupunkeja ja vaikkapa tarkkuusviljelyä, joka vähentää lannoitteiden, tuholaismyrkkyjen ja veden tarvetta”, Felländer sanoo.
Eettisen tekoälyn taustalla on aina laadukas data
Organisaatioiden tulee luoda ensin omat eettiset periaatteensa ja arvonsa, jotka sitten koodataan itse tekoälyyn. Lisäksi on kerättävä eettistä dataa, joka on erilaista eri toimialoilla. Se mikä on hyväksyttävää vaikkapa liikennesovelluksissa ei päde terveyspalveluissa.
”Datan keruun ulkopuolelle ei saa jäädä ihmisryhmiä, jotka käyttävät digitaalisia palveluita keskimäärin vähemmän. Muutoin data vääristyy eikä heijasta todellisuutta”, Weidman Grunewald toteaa.
Kirsikkana kakun päällä on muistettava myös EU:n tietosuoja-asetus GDPR, jonka mukaan yksilön dataa ei saa kerätä ilman lupaa. Tosin tämä ei ole aivan ongelmatonta, sillä harva käyttäjä ymmärtää mitä oikeastaan sallii palvelun käyttöehdot hyväksyessään.
Voiko tekoälyä opettaa tekemään eettisiä valintoja?
”Tekoälyä on mahdollista opettaa tekemään eettisiä valintoja. Tällöin algoritmin avulla suositaan vaikkapa monimuotoisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Näin toimitusjohtajan tehtäviin ei esimerkiksi rekrytoinnissa etsitä vain valkoista länsimaista miestä.”
”Tekoäly voi auttaa monimutkaisten ongelmien ratkaisussa, jotka vaativat suurten datamassojen analysointia. Tekoälyn kehittämistä on kuitenkin ohjattava eettisesti kestävällä tavalla, jotta vakavilta seurauksilta vältytään. Tekniikka on itsessään neutraalia, meidän on vain varmistettava että sitä hyödynnetään oikealla tavalla”, Felländer lopettaa.
