Tekoälyn hyödyt eivät synny vahingossa

Saatavilla olevan datan määrä on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti, kun yhä useammat laitteet ovat yhteydessä verkkoon. Siksi jokaisen yrityksen täytyy päättää, miten se käsittelee dataa ja haluaako se hyötyä datasta esimerkiksi tekoälyä rakentamalla. Datastrategian avulla yritys varmistaa, että tekoäly otetaan käyttöön kannattavalla tavalla, yksityisyydensuojaa tai tietoturvaa unohtamatta.

”Datastrategia on osa yrityksen kokonaisarkkitehtuuria, joten IT:n ja liiketoimintajohdon on rakennettava se yhdessä”, toteaa Telian Senior IT Architect Jussi Weckman. ”Jos data halutaan valjastaa tekoälyn käyttöön kestävästi, tulee miettiä muun muassa, mitkä tekoälyn tavoitteet ovat, mitä dataa niiden saavuttamiseksi kannattaa kerätä ja miten dataa käsitellään.” Näillä askeleilla laadit kestävän datastrategian.

Askel 1: Määrittele datastrategian tavoitteet

Datastrategiaa tulee Weckmanin mukaan lähteä rakentamaan liiketoiminnan lähtökohdista käsin: on päätettävä, halutaanko esimerkiksi automatisoida ja tehostaa toimintaa vai innovoida täysin uutta liiketoimintaa tekoälyn päälle.

Tavoitteita ei kuitenkaan kannata rajata liian tiukasti, sillä tekoälyn liiketoimintahyödyt voivat olla yllättäviä. ”Karkeasti voisi sanoa, että datastrategia tulisi tehdä 75-prosenttisesti turvallisuuden ja tehokkuuden näkökulmista, ja 25 prosenttia kannattaa jättää kokeilevan riskinoton varaan. Emme tunne tekoälyn mahdollisuuksia vielä niin hyvin, että voisimme aukottomasti ennustaa sen hyödyt”, Weckman opastaa.

Askel 2: Hanki osaamista tekoälystä

”Riippuen liiketoimintatavoitteista yrityksen kannattaa joko kehittää tekoälyä itse tai hankkia automatisointipalveluita kumppaneilta ja integroida ne omiin prosesseihinsa”, Weckman kertoo.

Jos strategiaan kuuluu aktiivinen tekoälyosaamisen kerryttäminen, yrityksestä täytyy löytyä siihen sopivaa osaamista. Myös kumppaneiden valinta on osa strategiaa. ”Meiltä Telialta löytyy teknisen automaatio-osaamisen lisäksi liiketoimintaymmärrystä ja apua innovointiin.”

Askel 3: Päätä, mitä dataa keräät

Datan hankinta ja hallinnointi vaatii resursseja. Siksi yrityksen kannattaa keskittyä keräämään sellaista dataa, josta on strategista hyötyä. ”Jokaisen yrityksen ei tarvitse ryhtyä Googleksi ja pyrkiä hallitsemaan kaikkea maailman tietoa”, Weckman muistuttaa.

Jokaisella yrityksellä on sisäisiä datanlähteitä, joihin voivat lukeutua esimerkiksi tuotantojärjestelmien käyttötiedot, verkkolaitteiden liikennetiedot ja asiakasdata. Lisäksi yritys voi hankkia ulkoista dataa kumppaneilta.

Tieto on kuitenkin usein hajallaan. Siksi Weckman suosittelee perustamaan keskitetyn tietovaraston, johon yritys kerää kaiken saatavilla olevan datan. ”Tämä onnistuu vain, jos liiketoimintajohto ja IT tekevät datastrategiaa tiiviisti yhteistyössä.”

Mitä suuremmiksi datamäärät kasvavat, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota tietoturvaan. Henkilötiedot tulee luonnollisesti anonymisoida ja tietopankin teknisen tietoturvan olla kunnossa. ”Tietoturvan suunnitteluun ja toteutukseen Telia voi tarjota yrityksille osaamistaan”, Weckman vinkkaa.

Askel 4: Säilytä data oikeassa paikassa

”Pilvikapasiteettipalvelu antaa yritykselle mahdollisuuden käyttää kaikkein uusimpia teknologioita, skaalata kapasiteetin määrää tarpeen mukaan ja käyttää palveluita joustavasti missä ja milloin tahansa”, Weckman summaa. ”Toisaalta lait, asetukset ja asiakaslupaukset rajoittavat pilvipalveluiden käyttöä, eikä kaiken datan sijoittaminen pilveen ole välttämättä tietoturvan, tehokkuuden tai kustannusten kannalta järkevintä.”

Weckmanin mukaan yleisin ja useimmille yrityksille järkevin strateginen ratkaisu on hybridi, joka yhdistää palveluna hankitun pilvikapasiteetin sekä omassa hallinnassa olevan laitetilan.

Askel 5: Tekoäly voi löytää yllättäviäkin syy-seuraussuhteita - ota niistä vastuu

Tekoälyn yllättävät hyödyt perustuvat siihen, että syväoppimisen avulla voidaan löytää syy–seuraus-suhteita, joita ei alun perin ole edes haettu. ”Vastuu kausaliteettien vahvistamisesta on kuitenkin aina ihmisellä, ei koneella”, Weckman painottaa.

Hän selostaa, että vaikka tekoäly on korvaamaton apu esimerkiksi pankkilainahakemuksen käsittelemisessä tai rintasyövän seulonnassa, se ei korvaa pankkivirkailijaa eikä lääkäriä. ”Olemme Telialla pohtineet tekoälyn etiikkaa paljon ja julkaisseet aiheesta ohjeistuksen ensimmäisten joukossa. Jaamme mielellämme osaamistamme myös muiden yritysten kanssa”, Weckman päättää.

Teksti: Satu Ekman