Mobiiliverkkodata jättää liikennekyselyt historiaan matkamäärien kartoituksessa
Tuoreen tutkimuksen mukaan mobiiliverkkodata tarjoaa huomattavasti perinteisiä kyselytutkimuksia kustannustehokkaamman tavan analysoida väkijoukkojen matkamääriä. Mobiiliverkkodatan vahvuus on erityisesti sen kattava otoskoko – niin ajallisesti kuin alueellisestikin.
Ihmisten liikkumista on perinteisesti kartoitettu pieniin väestönosiin kohdennetuilla kyselytutkimuksilla. Kyselyillä seurataan yksilöitä, ja valitusta otoksesta kerätty tieto laajennetaan kuvaamaan koko kansaa.
”Ongelmana kyselytutkimuksissa on, että niiden toteuttaminen on kallista ja otoskoot pieniä, minkä takia harvinaiset tai poikkeukselliset väkijoukkojen liikkeet voivat helposti jäädä havaitsematta”, kuvailee väkijoukkojen analytiikasta lopputyönsä tehnyt Telian asiantuntija Reetu Jormakka.
Matkapuhelinverkoista saadaan kattavampia havaintoja
Matkapuhelinverkkoteknologia on onneksi kehittynyt viime vuosina suuntaan, joka näyttäisi vastaavan kyselytutkimusten puutteisiin.
”Miljoonien ihmisten liikkeisiin perustuvat matkapuhelinverkon signaalihavainnot muodostavat paljon kyselyitä kattavamman kuvan ihmisten liikkumiskäyttäytymisestä niin ajallisesti kuin alueellisestikin”, kertoo Jormakka.
Jormakan mukaan liikenteestä kerätty data myös vanhentuu nopeasti. Mobiiliverkkodatan ansiosta korvaavaa tietoa saadaan kerättyä aiempaa nopeammin ja pienemmin kustannuksin.
Mobiiliverkkodatasta saadaan tietoa liikkumisalueista ja kulkumuodoista
”Diplomityössäni validoin mobiiliverkkodatan käytettävyyttä lähtö-määränpää -matriisien luomiseen Suomen pitkämatkaisesta liikenteestä. Tarkastelin muun muassa maakuntien ja kuntien välisiä matkamääriä, niiden kausittaisia muutoksia sekä kulkumuotojakaumia”, Jormakka kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin, että mobiiliverkkodatasta saadut tulokset vastaavat muita aineistoja. Mitä pienempi henkilöliikennetutkimuskyselyn otoskoko oli, sitä todennäköisemmin lopullinen matkamäärä poikkesi mobiiliverkkodatasta saaduista tuloksista. Laajalla otoskoolla tulokset sen sijaan korreloivat vahvasti.
”Löydös voidaan tulkita niin, että mobiiliverkkodata vastaa paremmin todellisuutta kuin muilla menetelmillä kerätyt aineistot”, Jormakka tiivistää ja jatkaa: ”Mobiiliverkkodatalla voidaan siis tuottaa luotettavaa matkamäärätietoa myös haja-asutusalueille, joissa kyselytutkimusten otoskoot jäävät tavanomaisesti pieniksi.”
Kuva: Vasemmalla ylhäällä matkamäärät kulkumuodoittain mobiiliverkkodatasta ja Henkilöliikennetutkimuksesta. Vasemmalla alhaalla matkan keston perusteella erotellut lentomatkat, ja oikealla matkan maantieteellisen reitin perusteella erotellut maantie- ja rautatiematkat.
Mobiiliverkkodatan tulokset loivat myös muita aineistoja vastaavan kuvan käytetyistä kulkumuodoista.
”Tarkastelemalla mobiiliverkon signalointihavaintojen maantieteellisiä polkuja ja matkojen kestoja, datasta voitiin erotella kuljettiinko matkat maantietä pitkin, rautateitse vai lentäen”, Jormakka avaa.
Mobiiliverkkodatalla voidaan havainnoida myös ajallisia muutoksia
Yksi mobiiliverkkodatan merkittävimmistä eduista on sen ajallinen kattavuus, sillä dataa kerätään jatkuvasti.
”Tarkastelin diplomityössäni myös mobiiliverkkodatan soveltuvuutta pitkämatkaisen liikkumisen havainnointiin eri vuodenaikoina. Lisäksi tutkin, miten vuodenajoista johtuva vaihtelu vaikuttaa paikkansa pitävän tiedon keräämiseen”, sanoo Jormakka.
Tutkimuksen perusteella Suomessa matkustetaan pitkiä matkoja eniten kesäisin ja vähiten talvisin. Mielenkiintoinen havainto oli, että poikkeuksellisen suuret kesäpiikit matkamäärissä vaikeuttivat matkojen vuosittaisen kokonaismäärän arviointia kyselytutkimuksilla.
Kuva: Vasemmalla tavanomainen vuotuinen matkamääräprofiili lähtö-määränpää -parin osalta: Henkilöliikennetutkimuksen vuotuinen kokonaismatkamäärä korreloi mobiiliverkkodatasta tuotetun kokonaismatkamäärän kanssa. Oikealla terävän kesäpiikin omaavan lähtö-määränpää -parin matkamääräprofiili: Henkilöliikennetutkimuksen vuotuinen kokonaismatkamäärä on alhaisempi kuin mobiiliverkkodatalla tuotettu vuotuinen kokonaismatkamäärä.
”Verratessani aineistoja toisiinsa huomasin, että terävän kesäpiikin omaavien suuralueparien osalta kyselytutkimuksin arvioitu vuotuinen kokonaismatkamäärä oli liian pieni”, Jormakka selittää.
Väkijoukkojen analytiikan työkaluja kehitetään jatkuvasti
Vaikka mobiiliverkkodata näyttää jo nyt soveltuvan lähtö-määränpää -matriisien luomiseen kyselyitä paremmin, menetelmää parannetaan jatkuvasti.
”Esimerkiksi kulkumuotoja eroteltiin nyt määrittämällä, että lentomatka on muita kulkumuotoja nopeampi ja rautatie taas kulkee maantiestä poikkeavaa reittiä. Tulevaisuudessa kulkumuotoja voidaan todennäköisesti analysoida myös ilman vastaavia rajoitteita”, Jormakka visioi.