Teknologiatorstai Q&A: Informaatio- ja kybervaikuttaminen – miten voit suojautua hybridivaikuttamiselta?
Mietityttääkö joku tietoturvaan liittyvä asia? Katso, löytyisikö tältä sivulta vastaus kysymykseesi. Kysymykset ja vastaukset ovat Teknologiatorstain webinaarista Informaatio- ja kybervaikuttaminen – miten voit suojautua hybridivaikuttamiselta?
Kyberhyökkäyksen sattuessa on tärkeintä ilmoittaa asiasta välittömästi SOCille (Security Operations Center). Palvelutoimittajan tulee sulkea työasema hallitusti pois verkosta, jotta tarvittava loki saadaan kerättyä talteen jatkotutkimuksia varten.
Käyttöjärjestämän suojaustaso ei ole riittävä suojaamaan nykyisiltä uhkilta, vaan taustalle tarvitaan myös turvattu infraratkaisu.
Yritykset ovat tällä hetkellä valveutuneempia palvelunestohyökkäysten uhasta kuin aiemmin, mikä näkyy niihin tarkoitetun suojauspalvelun suuressa kysynnässä. Emme kommentoi yrityksenä siihen, mikä taho on hyökkäysten takana tai mihin niitä eniten kohdistuu.
Henkilötasolla on tarjolla ratkaisuja, joilla pystymme lisäämään omaa tietoturvatietoisuuttamme ja minimoimaan siten riskit joutua kyberhyökkäyksen uhriksi.
Vastaus Telian ulkopuoliselta asiantuntijalta: Venäjän informaatiosodankäynnistä ja sen eri muodoista on melko vähän kaikille avointa tutkimustietoa olemassa. Suurin haaste on saada länsimaiden poliittiset johtajat ja virkakoneisto heräämään informaatiosodan vakaviin seurauksiin sekä suojelemaan väestöään. Länsimaissa kuitenkin tunnistetaan edes osa vaikutuspyrkimyksistä, mutta Venäjä kohdentaa jatkuvaa vaikuttamista myös kehittyvään maailmaan, jossa resilienssi on huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi tietyissä Euroopan maissa tai Yhdysvalloissa. Euroopassakin on maita, joissa Venäjän vaikutusoperaatiot toimivat tehokkaasti ja ovat poliittinen voimatekijä. Suomessa suurin haaste on väestölle kohdennettavan koulutuksen puutteellisuus, mikä tekee osasta kansaa haavoittuvaista operaatioille.
Emme kommentoi yrityksenä poliittista tilannetta tai sitä mikä taho kyberhyökkäyksiä eniten suorittaa tai mihin ne kohdistuvat.
Kysymyksen asettelu on laaja. Kyberhyökkäyksellä tarkoitetaan virtuaalisesti tehtyä hyökkäystä, jolla on tarkoitus häiritä, lamauttaa, poistaa, kalastella tai kontrolloida tietoa. Helpoiten tunnistettava kyberhyökkäys on palvelunestohyökkäys, jossa nimenomaisesti hyökkäyksen kohteena oleva palvelu ei ole saatavilla.
Palvelunestohyökkäykset lisääntyvät – yritysten tietoturva avainasemassa
Telialla on tarjota asiakkaille tarvittavat ratkaisut niin infrastruktuurin, päätelaitteiden kuin julkipilvenkin suojaamiseen. Palveluna on tarjottavissa myös ratkaisu tietoturvatietoisuuden lisäämiseen henkilötasolla, jolla pystymme minimoimaan riskiä joutua kyberhyökkäyksen uhriksi.
Lapset ovat alttiita informaatio- ja kybervaikuttamiselle siinä missä aikuisetkin. Aikuisten on hyvä rajata ja seurata alaikäisten puhelimen ja sosiaalisen median käyttöä.
Olemme koostaneet digitaalisen vanhemmuuspakkauksen, joka auttaa vanhempaa suojaamaan lapsen netinkäyttöä. Tutustu
Vastaus Telian ulkopuoliselta asiantuntijalta: Erottaminen on vaikeaa, koska Venäjä nimenomaan pyrkii piilottamaan monet informaatiosodankäynnin operaationsa. Venäjän trollit eli somen valeprofiilit esiintyvät oikeina, mielipiteellisinä kansalaisina voidakseen soluttautua paikallisten, oikeiden kansalaisten someyhteisöihin ja kohdistavat psykologisia operaatioita yhteisön jäseniin. Operaatioita voi seurata esimerkiksi perehtymällä ensin Kremlin levittämiin salaliittoteorioihin, valheisiin ja virheväitteisiin sekä sen jälkeen seuraamalla, miten ko. väitteitä rummuttaa ensin Kremlin hallinnassa oleva Venäjän valtionmedia ja sitten valtionmedioiden sisältöä paikallisille kielille kääntävä valemedia yhteistyössä trollitoimijoiden sekä propaganda-ammattilaisten kanssa. Näin väitteet leviävät nopeastikin paikallisten ihmisten informaatioympäristöön, ja osa ihmisistä alkaa väitteille altistuttuaan levittämään niitä itse somessa.
Vastaus Telian ulkopuoliselta asiantuntijalta: Tämän kysymyksen esittäjä on erittäin tärkeän kysymyksen äärellä. Valitettavasti vastaus on, ettei välttämättä mitenkään. Esimerkiksi Venäjällä jo pitkään jopa perheitä on hajonnut ristiriitoihin, joita syntyy, kun osa perheenjäsenistä uskoo valtionpropagandaan ja toinen osa vapaaseen mediaan. Lisäksi monet ihmiset trollikuplissa on aivopesty uskomaan, että itse asiassa kaikki kuplan ulkopuoliset ovat "deep staten" ja "CIA:n ohjaileman länsimaisen propagandamedian" jne. aivopesemiä. Yhteiskunnan vakauden vahvistamiseksi kannattaisi yrittää käydä rakentavassa hengessä keskusteluja näiden informaatiosodan uhrien kanssa. Henkilökohtainen viestintä on kaikkein vaikuttavinta, eli parasta olisi keskustella asioista kasvokkain ja kunnioittavasti. Kansalaisjärjestöille ja vapaaehtoisille riittäisi tässä työsarkaa.
Vastaus Telian ulkopuoliselta asiantuntijalta: Somen pinnallisuudella ja erityisesti tiedonvälityksen nopeudella on oma osuutensa. Ihmisen aivot eivät tutkitusti osaa käsitellä somessa nopeasti verkkokalvoille scrollautuvaa dataa kriittisesti. Se saattaa osaltaan selittää, miksi pinnallinenkin somemateriaali vetoaa ihmisiin voimakkaasti ja miksi se myös addiktoi.
Vastaus Telian ulkopuoliselta asiantuntijalta: Hyvä kysymys. Ihmiset rakentavat itselleen omaa identiteettiään ja turvallisuudentunnettaan tukevan uskomus- ja arvojärjestelmän. Sitä saattaa keskeisesti uhata, jos vakaumuksellisesti toisenlaisen informaation vaikutuspiirissä elävä henkilö esittää vastakkaiselta vaikuttavia näkökulmia. Tällöin koko oman olemassaolon perustat saattavat järkkyä. Lisäksi ei ole mukavaa joutua tunnustamaan, että on uskonut valheisiin. Sehän tarkoittaisi sen myöntämistä, että on "vedätettävissä".