Tekoälyn käyttöönotto vaatii aktiivista johtajuutta – muuten edessä voi olla mahalasku
BLOGI
Tekoäly helpottaa asiantuntijatyötä, mutta siihen voi kohdistua myös pelkoja tai liian korkeita odotuksia. Markkinointiteknologiajohtaja Riikka Tulimäki on ollut ottamassa tekoälytyökaluja käyttöön Telialla. Hän pohtii blogissaan, miten uusi teknologia valjastetaan mahdollisimman sujuvasti hyötykäyttöön.
Tekoäly on vyörynyt osaksi asiantuntijatyötä hyökyaallon voimalla. Hype sen ympärillä on kova, ja teknologia kehittyy niin nopeasti, etteivät yritykset aina pysy vauhdissa mukana.
Omassa työssäni vastaan markkinoinnin ja teknologian kehityksestä Telia Finlandilla. Tekoäly on läsnä työssäni päivittäin, koska markkinointiin kehitetään sen avulla koko ajan uutta teknologiaa. Vaikka teknologian kehittäminen innostaa, on pidettävä jalat maassa. Pohdin jatkuvasti sitä, missä liiketoiminnan prosesseissa tekoälyn käyttäminen toisi isoimmat hyödyt.
Meillä Telialla on jo kokemusta siitä, mitä tekoälytyökalun käyttöönotto todella tarkoittaa. Telia Tale on markkinoijille ja sisällöntuottajille räätälöity sovellus, joka on rakennettu Azure Open AI:n päälle. Sovellus luo brändimme mukaisia asiakasviestejä eri kanaviin, kuten sähköpostiin tai sosiaaliseen mediaan.
Sovellus syntyi varsin ripeästi ja eteni muutamassa kuukaudessa ideasta tuotantoon, ja se onkin Telia Finlandin ensimmäinen oma generatiivista tekoälyä hyödyntävä työkalu. Telia Tale on markkinoijalle hyvä apuri, mutta kuten mikään tekoälytyökalu, sekään ei toimi ilman osaavaa asiantuntijaa.
Telia Tale otettiin käyttöön joulukuussa, ja viestimme siitä monella sisäisellä kanavalla. Huomasimme, että odotusten hallitsemiseksi viestinnässä on tärkeää korostaa, mihin uusi työkalu on tarkoitettu. On myös viestittävä siitä, miten hyvin työkalu toimii kehityksen eri vaiheissa.
Tekoälytyökalut vaativat jatkuvaa kouluttamista ja suosittelen erityisten muutosagenttien nimeämistä muutosmatkan tukemiseksi.
Oman kokemukseni perusteella hyvä muutosjohtaminen auttaa tekoälyn käyttöönottoon liittyvien haasteiden selättämisessä.
Uusi tekniikka vaatii muutoksia työskentelytapoihin – ja aivan ehdottomasti se vaatii aktiivista johtajuutta. Johtajan pitää olla näyttämässä suuntaa, motivoimassa ja luomassa tavoitteita mahdollisuuksien kartoittamisesta aina valmiiden sovellusten käyttämiseen ja jatkokehittämiseen. Johtajuutta tarvitaan lisäksi uudenlaisten roolien ja vastuiden suunnitteluun.
Johtajan on kohdattava myös työntekijöiden pelot: moni on huolestunut tekoälyn vaikutuksesta omaan työhön.
Haluan viestittää työntekijöille, että tekoäly ei korvaa työpaikkoja, vaan muuttaa työn luonnetta. Myös uudenlaisten taitojen merkitys korostuu. Teknologialla voidaan hoitaa hektisiä ja kuormittavia hommia. Vapautuneen työajan voi käyttää fiksummin tai tuoda työarkeen ilmavuutta.
Tekoälyyn liittyy tällä hetkellä myös osin epärealistisia odotuksia. Tekoälyratkaisuja saatetaan helposti pitää kaikki ongelmat ratkaisevina hopealuoteina ja sen vaatimat panostukset saatetaan aliarvioida. Vaikka uusi sovellus toimisi 80-prosenttisesti oikein, huomio kohdistuu helposti ei-niin-toimivaan 20 prosenttiin. ”Ei se tekoäly tätä osaa”, sanotaan, vaikka pitäisi pyrkiä kouluttamaan sovellusta toimivammaksi.
Tekoäly on tullut niin nopeasti osaksi työelämää, että suhtauduin siihen itsekin aluksi aavistuksen skeptisesti. Nyt olen kuitenkin todella innostunut. On inspiroivaa miettiä, miten teknologialla voidaan ratkaista haasteita, joita asiantuntijat työssään kohtaavat.
Lyhyessä ajassa olemme ottaneet valtavia harppauksia kohti uutta. Nyt tarvitaan positiivista imua: voimme innostaa toinen toisiamme kehittämään työkaluja yhä paremmiksi.
Riikka Tulimäki
Head of Martech, Telia