Älykkäämmän liikkumisen mahdollistaja
Pyöräilyn lisääminen on erinomainen keino liikenteen tuottamien päästöjen vähentämiseksi. Siksi pyöräilyn suosiota halutaan kasvattaa. Teemu Sihvola kertoo, miten se onnistuu digitaalisten työkalujen ja Telian mobiilidatan avulla.
Kaikki tietävät, miten ihmisten arkisen liikkumisen tulisi muuttua ilmaston lämpenemisen kampittamiseksi: Vähemmän autoilua, enemmän pyöräilyä ja kävelyä. Asia on erityisen tuttu Teemu Sihvolalle, joka työskentelee Digital Mobility Lab -yksikön päällikkönä kestävän kehityksen asiantuntijayrityksessä Rambollissa. Vaikka Sihvola on julkisen liikenteen kansainvälinen sanansaattaja, hän ei ole sitä fanaattisesti. Sihvola esimerkiksi vie lapsensa futispeleihin omalla autollaan.
”Auto on siinä tilanteessa meille paras ratkaisu. Yksilöllisten tarpeiden ymmärtäminen on edellytys kestävien liikkumisratkaisuiden edistämiselle”, Sihvola sanoo.
Hänen johtamansa Digital Mobility Lab edistää digitalisaation ja datan hyödyntämistä liikenteessä. Ajatuksena on, että digitaalisten palveluiden ja työkalujen avulla liikenteestä saadaan toimivampaa, vähäpäästöisempää ja myös tasa-arvoisempaa. Mitä enemmän meillä on tietoa esimerkiksi pyöräilystä erilaisissa olosuhteissa, sitä paremmat edellytykset pyöräilyn edistämiselle on.
Mukavuus ohjaa valintoja
Suomessa liikenteen ohjauksesta ja hallinnasta vastaava Fintraffic on jo muutaman vuoden ajan hyödyntänyt Telian mobiilidataa eri väylien liikennemäärien kartoittamiseen. Teemu Sihvolan luotsaama Digital Mobility Lab on jalostanut aineistoa edelleen. Ramboll, Fintraffic ja liikenneväylistä vastaava Väylävirasto selvittivät Varsinais-Suomessa, kuinka pyöräliikenteen virtoihin ja reitteihin päästään käsiksi datapohjaisesti.
Telian mobiiliverkkodata antaa tiedon siitä, kuinka monta matkaa eri reiteillä on tehty. Rambollin menetelmällä tästä aineistosta erotellaan pyöräliikenteen osuus.
”Polkupyöräinfrastruktuurin suunnitteluun tarvitaan tietoa pyörävirroista ja pyöräilijöiden reiteistä. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi talvikunnossapidossa: sitä voidaan ohjata niille pyöräväylille, joissa tarve on suurin.”
Sihvolan mielestä on olennaista, miten ihmisten tarpeet huomioidaan. Ajantasaisesti auratut pyöräväylät saavat monet valitsemaan pyörän auton sijaan myös talvella. Jos pyöräily on liian raskasta, moni valitsee mieluummin mukavamman kuin kestävän vaihtoehdon.
Yksilöiden tarpeet ratkaisevat, eivät megatrendit
Vaikka Sihvolat futispeleihin matkaavatkin autolla, usein perheen menopeliksi valikoituvat polkupyörät. Ekaluokkalaisen kanssa matkat taittuvat Suomessa vielä harvinaisella peräpyörällä eli aikuisen pyörään kiinnittävällä pienemmällä polkupyörällä, jonka eturengas on korvattu vetoaisalla.
Teemu Sihvolan mukaan lapsen pyöräilyinnostus saa aikuisetkin valitsemaan pyörän aiempaa herkemmin: ”Omia valintoja tulee kyseenalaistettua, kun lapsi kysyy, miksi lähdimme autolla emmekä pyörällä.”
Tähän samaiseen kysymykseen liittyy myös yksi Sihvolan työuran keskeisistä oivalluksista.
”Lähtökohtana on yksilöiden ja ihmisten ymmärtäminen: miksi, miten ja millä ihmiset liikkuvat. Liikenneseminaareissa puhutaan usein megatrendeistä, mutta todellisuudessa meidän pitää keskittyä yksilöihin ja heidän tarpeisiinsa.”
Yksilöiden liikkeiden ymmärtäminen on keskeisessä roolissa Rambollin yksilö- ja aktiviteettipohjaisessa liikenteen kysyntämallissa BRUTUS by Rambollissa. Liikennemallinnuksessa Ramboll simuloi sitä, miten tutkittavan alueen ihmiset liikkuvat: millä he kulkevat kotoa töihin, kauppaan tai harrastuksiin. Mallin avulla on mahdollista testata, miten innokkuus pyöräilyyn muuttuu, kun muutetaan liikenneratkaisun yksityiskohtia.
”Teknologian ansiosta saamme kosolti tietoa, ennen kuin palveluihin tai liikenneväyliin tehdään suuria investointeja.”
Kaikki tapahtuu tietosuojaa kunnioittaen. Kun Rambollin mallinnuksessa erilaiset ihmisryhmät tekevät matkojaan tietokoneen ruudulla, kyse ei ole todellisista ihmisistä. Tietokonesimulaation ihmiset toimivat kuten oikeassa elämässä, mutta simulaatio perustuu synteettisiin yksilöihin ja eri datalähteiden perusteella luotuihin käyttäytymismalleihin.
”Telian dataa voidaan hyödyntää mallin kalibroinnissa, mutta yksittäisen ihmisen liikkeitä tai sijaintia ei jaeta Telialta ulos edes tausta-aineistoksi.”
Ramboll on hyödyntänyt Telian dataa monissa käyttötapauksissa ja dataa hyödyntämällä projekteista saadaan entistä kustannustehokkaampia. Esimerkiksi perinteinen tapa tutkia liikkumista on ollut pysäyttää autoilijoita ja kysymällä heidän matkansa lähtö- ja päätepistettä. Telian Crowd Insights -palvelun mobiilidatan ansiosta asiaa voidaan nyt selvittää teknologian avulla.
Liikenneinsinööri heittäytyi virran vietäväksi
Teemu Sihvola on keskittynyt liikenneratkaisuihin opiskeluajoistaan alkaen. Teknillisessä korkeakoulussa hän suuntautui liikennetekniikkaan. Koulusta valmistuttuaan hän aloitti työuransa konsulttina, jonka ensimmäisiä tehtäviä oli suunnitella yhteiskuljetuksia erilaisille vammaisryhmille.
”Yllätyin siitä, miten monitieteellistä asiakastarpeiden määrittely oli. Työtä ei tehty keskiarvon mukaisille ihmisille, vaan erilaisiin tarpeisiin.”
Uran alkuvaiheen kokemukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Sihvolasta kasvoi ihmisiin keskittynyt asiantuntija.
Hän kuvailee uransa etenemistä ajopuuksi, joka kiviin osuessaan kimpoaa oikeaan suuntaan. Moni ihmetteli, kun Sihvola jätti nousujohtoisen uran liikennekonsulttina ja lähti väitöstutkijaksi vasta perustetun Aalto-yliopiston tutkimusprojektiin suunnittelemaan urbaania tulevaisuuden kutsuliikennettä.
Monitieteellisyys ruokki mielikuvitusta
Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa Sihvola teki yhteistyötä taloustieteilijöiden, taideteollisten palvelumuotoilijoiden, tietotekniikan ammattilaisten ja algoritmeja rakentavien fyysikoiden kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi yritys, Ajelo, vuonna 2010. Sen kehittämässä Kutsuplus-palvelussa matkustajat tilasivat kyydin kuten taksin, mutta matkakulut jaettiin useamman matkustajan kesken.
Pääkaupunkiseudulla toiminut Kutsuplus syntyi liikkumisen palveluistumisen (Mobility as a Service) murrosaikaan. Kuluttajat tilasivat matkan mobiilisovelluksella. Digipalvelun algoritmi optimoi minibussien reitit mahdollisimman tehokkaiksi.
”Uber oli perustettu vuotta aikaisemmin. Kutsuplus oli kuitenkin maailman ensimmäinen urbaanin alueen dynaaminen kutsuliikennepalvelu (ride-pooling) ”, Sihvola kertaa.
Hän uskoo, että yhtenä tärkeänä tekijänä innovaation taustalla oli monitieteellisyys.
”Uudet avaukset eivät synny liian stabiilissa tilanteessa, vaan innovaatiot lähtevät liikkeelle positiivisesta kaaoksesta. Monitieteellisyys ruokkii juuri tätä kaaosta.”
Kutsuplus jäi HSL:n kokeiluksi. Ajelon toimitusjohtaja Sihvolasta se kuitenkin teki liikennepalveluiden edelläkävijän, joka sen jälkeen teki uraa myös kansainvälisesti.
Rambollilla Sihvola on työskennellyt vuodesta 2019. Hän viihtyy työssään, koska siinä saa ajatella globaalisti tärkeitä asioita yksilöiden kautta.
Hän sanoo omaksi vahvuudekseen kokonaisuuksien hahmottamisen ja kyvyn antaa tilaa myös muille. Kun Sihvola pyytää perusteluja ja kysyy lisää, innovaatiot etenevät.
”Innovaatiot eivät synny läppärin edessä puristamalla. Itse olen saanut parhaat ideani neljältä aamuyöllä keinutuolissa vauva sylissäni, saunassa tai kävelylenkillä.”
Teemu Sihvolan TOP 3 oivallusta innovaatioihin
1. Ymmärrä rajallisuutesi.
”On tärkeää osata oppia muilta. Olen koulutukseltani liikenneinsinööri, mutta eniten olen oppinut ihmisiltä, joita olen kohdannut. Mainittakoon näistä vaikkapa konsulttiaikojeni esimieheni, Aallossa kohtaamaani eri osa-alueiden hardcore-tutkijat sekä viime aikoina dataa murskaavat datatieteilijät.
2. Kieli luo innovaatioita
”Eri kielitaustojen keskellä aivot kehittävät erilaisia ratkaisuita. Omassa tiimissäni puhutaan englantia, mutta sen jäsenet tulevat Suomen lisäksi Intiasta, Pakistanista, Kiinasta, Hollannista ja Turkista.”
3. Päästä irti
”Uudet avaukset eivät synny puristamalla ajatuksia kahdeksan tuntia päivässä läppärin edessä. Mieluummin kannattaa mennä vaikkapa metsään. Ajatuksista pitää päästää irti, että neuroneilla on tilaa yhdistyä uudella tavalla.”