5G-taajuudet – mitä niistä pitäisi tietää?
5G-taajuudet ovat huutokaupattiin vuonna 2018. Nyt ne ovat laajalti kuluttajien ja yritysten käytössä. Uusista 3,5 gigahertsin taajuuksista on tulossa niin sanottu perusverkkokerros 5G:lle koko Euroopassa.
”Aiempiin verkkosukupolviin verrattuna 5G:n taajuusalue on korkeampi kuin koskaan aiemmin, mikä samalla tarkoittaa lyhyempää kantamaa”, Telian asiantuntija Timo Hietalahti kuvaa. ”Alusta alkaen 5G on kuitenkin soveltunut erityisen hyvin organisaatioiden käyttöön – yhteyttä voivat hyödyntää esimerkiksi tehtaissa liikkuvat koneet. Tällaisella alueella nopeat 5G-yhteydet tuovat uusia mahdollisuuksia koneiden väliseen tiedonsiirtoon.”
Teollisuudesta löytyy myös valmiita sovelluskohteita 5G:lle eli suuri kapasiteetti ja viiveetön tiedonsiirto mahdollistavat muun muassa 4K- ja jopa 8K-teräväpiirtokuvan hyödyntämisen esimerkiksi prosessien valvonnassa. "5G soveltuu toki myös muille toimialoille ja sen avulla yritykset saavat pienin investoinnein rakennettua kuituyhteyttä vastaavan langattoman tiedonsiirtoverkon alueelleen", Hietalahti jatkaa.
Tekeekö 5G ajokortista turhakkeen? Kuuntele Telia ONEcast
Minne 5G-tukiasemia rakennetaan?
Ensin 5G-verkkoa rakennettiin suurimpiin kaupunkeihin sekä yritysten käyttöön sellaisille toimialoille, joista löytyi valmiita käyttökohteita 5G:lle. Nyt verkko on kuitenkin laajentunut ja 5G-yhteydet ovat suuren yleisön saatavilla. Koska kantama on lyhyempi, täytyy kapasiteettitarpeen kasvaessa myös tukiasemia sijoittaa aiempaa tiheämpään. Niitä voidaan sijoittaa esimerkiksi bussipysäkeille, valaisinpylväisiin ja muuhun kaupunki-infraan.
”Tukiasemien sijoittamiselle tarvitaan lupia, ja joustava lupakäsittely edesauttaa 5G-verkon syntymistä”, Hietalahti sanoo. ”Myös yritykset voivat vaikuttaa siihen, miten heidän alueelleen voi sijoittaa tukiasemia. Telia maksaa vuokraa tukiasemapaikoista”, hän tarkentaa.
Miten 5G lävistää eri toimialat? Miten 5G:tä on jo hyödynnetty todellisessa ympäristössä? Lataa maksuton 5G-opas.
Kattavallakaan 5G-verkolla ei tee mitään, jos käytettävissä ei ole päätelaitteita verkon hyödyntämiseen. Saatavilla on jo monia puhelimia, reitittimiä ja modeemeja. "Telia toi Nokian kanssa Suomeen ensimmäisen 5G-reitittimen", Hietalahti muistelee.
Yhdysvalloissa on jo käytössä korkeampi, 28 gigahertsin taajuutta vastaava alue ja sitä hyödyntäviä kuluttajalaitteita. Myös Suomessa seuraava taajuushuutokauppa on nurkan takana: ”28 GHz:ä vastaava, Suomessa huutokaupattava 26 gigahertsin taajuusalue tarjoaa vielä enemmän kapasiteettia kuin 3,5 gigahertsin alue", Hietalahti kertoo.
5G-tukiasemasta löytyy älykkyyttä
Aiemmissa verkkosukupolvissa antennista lähtevä signaali muodostaa yhtenäisen peittoalueen, jolloin signaalin voimakkuus on heikompi alueen reunoilla. 5G:ssä signaali sen sijaan muodostuu useista kapeista keiloista, jotka liikkuvat käyttäjien mukana. ”Tämä kasvattaa kapasiteettia ja pienentää häiriöitä”, Hietalahti tarkentaa.
”5G:n yhteydessä puhutaankin usein älyantenneista, sillä 5G-tukiasemat kuluttavat myös vähemmän energiaa. 5G-tukiasemissa valmistajien kehitystavoite on, että tukiasema ei käytä lainkaan sähköä, jos sen alueella ei ole käyttäjiä", selittää Hietalahti.
”Lopuksi voisi todeta, että 5G-innovaatioiden luominen kannattaa aloittaa mieluummin tänään kuin huomenna. Hankimme vuoden 2018 5G-taajuushuutokaupassa matalimman mahdollisen taajuuden, joka kantaa hieman pidemmälle ja johon kohdistuu lievempiä käyttörajoitteita naapurimaidemme välisissä taajuuskoordinointisopimuksissa. Näiden taajuuksien päälle on hyvä lähteä rakentamaan huippunopeaa langatonta verkkoa”, Hietalahti summaa.