Työ muuttui – nämä kuusi asiaa yleistyvät nyt työpaikoilla
Keväällä 2020 etätyön tekijöiden määrä nousi kertarysäyksellä huimasti, ja täydellistä paluuta entiseen tuskin on. Osittain etänä ja osittain toimipisteessä tehtävän hybridityön vakiinnuttaessa asemaansa työvälineet ja työn tekemisen tavat muuttuvat.
Ennen viime vuoden kevään poikkeusoloja etätöitä teki useammin kuin kerran viikossa vain noin 15 prosenttia suomalaisista työllisistä, selviää Euroopan työ- ja elinolojen kehittämissäätiö Eurofoundin tiedoista. Koronapandemian alettua etätöihin siirtyi yli 60 prosenttia. Muutos oli siis iso ja äkillinen.
Tällä hetkellä työelämässä yleistyy monipaikkainen malli, jossa osa tehtävistä tehdään kotona, osa kiinteissä työpaikoissa ja osa toimistohotellimaisissa ympäristöissä. Hybridityön mahdollistaa monipuolinen ja joustava teknologia.
Gartner listaa nämä kuusi trendiä julkaisussaan 6 Trends on the Gartner Hype Cycle for the Digital Workplace, 2020.
1. Työn uusi keskus
Gartnerin mukaan ”uusi työn keskus viittaa kokoelmaan SaaS-pohjaisia henkilökohtaisen tuottavuuden, yhteistyön ja viestinnän työkaluja, jotka on kasattu yhteen pilvessä olevaan kokonaisuuteen. Keskus käsittää useimmiten sähköpostin, pikaviestimen, tiedostojen jaon, kokoustamisen, dokumenttien hallinnan ja muokkauksen, tiedonhaun sekä työkalut yhteistyöhön.”*
Microsoft 365 -kokonaisuudesta on monessa työpaikassa tullut uuden työn keskus. Telian pilviasiantuntija Jani Meuronen kertoo, että kiinnostus niin Microsoft 365 -sovelluksiin kuin niihin liittyviin koulutuksiin on viime vuoden keväästä lähtien pysynyt korkealla tasolla. ”Monessa yrityksessä pilvisiirtymä on tapahtunut nopeasti, ja yhä useampi on kiinnostunut siirtämään toimintonsa kokonaan pilveen. Palveluihin sisäänrakennetut tietoturvaominaisuudet jäävät kuitenkin monesti ottamatta käyttöön, ja tietoturva jää heikolle tasolle. Onneksi tietoturvahaasteisiin voidaan vastata koulutuksilla.”
2. Tuo oma esineesi digitaaliselle työpaikalle
Myös fyysiset työvälineet ovat murroksessa. Puhelin ja tietokone tarvikkeineen ovat edelleen tärkeimmät työkalut, mutta niiden lisäksi “ihmiset ovat alkaneet käyttää yhä enemmän henkilökohtaisia IoT-laitteita tai -asusteita työssä. Trendiä voidaan kuvata käsitteellä BYOT eli Bring your own thing. BYOTiin kuuluu laaja skaala laitteita, kuten aktiivisuusrannekkeet, älyvalot, ilmansuodattimet, ääniassistentit, älykuulokkeet ja VR-lasit. Tulevaisuudessa mukaan tulevat pitkälle edistyneet laitteet kuten robotit ja dronet.”*
Telian IoT-asiantuntija Marko Lepola vahvistaa, että etenkin älykellojen suosio on viime vuosina kasvanut. Hän kehottaa varmistamaan, että kellojen tietoturva on ajan tasalla: ”Älykelloihin linkitetään yhä enemmän työhön liittyvää dataa ja jopa pääsynhallintaa ja kulunvalvontaa, joten niiden suojaukseen on syytä kiinnittää huomiota.”
3. Etätalous
Suuri osa ennen kasvokkain hoidetuista tilaisuuksista tapahtuu nyt etätyökalujen välityksellä. Etänä pidetään nykyään paitsi sisäisiä palavereja myös asiakasneuvotteluja ja työhaastatteluja. Etätapaamisissa inhimillinen viestintä on kuitenkin tällä hetkellä käytössä olevan teknologian välityksellä monen mielestä livetapaamisiin verrattuna hankalaa ja raskasta.
Gartner toteaakin, että ”organisaatiot, joiden toimintamalli riippuu omista tai muiden järjestämistä tapahtumista, ovat nopeasti siirtyneet virtuaalisiin vaihtoehtoihin. Samalla, kun sisäisistä tapaamisista, asiakaskohtaamisista, rekrytointihaastatteluista ja monista muista toiminnoista on tullut virtuaalisia, etätalous on antanut nostetta uuden sukupolven tapaamisratkaisuille, jotka yrittävät imitoida kasvokkaisia tapaamisia nykyistä tarkemmin.”*
Kotimainen Glue-yritys on jo vuodesta 2016 tarjonnut 3D- ja VR-teknologioihin perustuvaa alustaa, joka mahdollistaa tapaamiseen osallistuville läsnäolon tunteen. Gluen toimitusjohtaja Jussi Havu arvioi, että 5G-verkon yleistymisen myötä virtuaalikokemus alustalla on entistä vahvempi: ”Mobiili 5G-yhteys on alustan toiminnoille paras ratkaisu, sillä yhteyden viive on häviävän pieni ja kapasiteetti puolestaan valtava.”
Kuuntele Telia ONEcast: 5G mahdollistaa uudenlaiset palvelut moottoritiellä ja musiikkisaleissa
4. Älykkäät työtilat
Moni yritys on viime aikoina vähentänyt tai ilmoittanut vähentävänsä toimistotilaansa, koska työntekijät eivät enää tule työpaikalle päivittäin. Toimistotiloja tarvitaan kuitenkin yhä jonkin verran, ja toimistohotellien käyttö yleistyy. Muutoksen myötä työtiloista tulee entistä älykkäämpiä.
Gartnerin mukaan “työtilojen älyteknologioita ovat esimerkiksi IoT, digitaaliset viitat, integroidut toimitilan hallintajärjestelmät, virtuaaliset työtilat sekä liikkeen- ja kasvojentunnistus.”*
Telian Lepola kertoo, että yrityksen uudessa Suomen-pääkonttorissa Helsingissä on jo käytössä vapaaehtoinen tracking-järjestelmä, jonka avulla voi tarkistaa, missä päin toimistokokonaisuutta työkaveri liikkuu. ”Työntekijöiden terveydentilaa mittaavat IoT-laitteet yleistyvät myös maailmalla”, hän lisää. Jo nyt esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä ruumiinlämmön mittaukseen perustuvia kulunhallintajärjestelmiä.
5. Työpöytä palveluna
Työpöytä palveluna tarkoittaa sitä, että yritys hankkii kumppanilta virtuaalisen työpöytäinfran, jonka kumppani toimittaa etänä pilvipalveluista. Yrityksen työntekijät voivat ladata virtuaalisen työaseman omalle laitteelleen. Palveluntuottaja huolehtii työaseman ylläpidosta, tietoturvasta sekä päivityksistä.
Gartnerin mukaan ”koronapandemia todennäköisesti kiihdyttää työpöytien hankkimista palveluna, ja hankintamalli voi pitää pintansa sittenkin, kun työntekijät palaavat toimistoille.”*
Telian Meuronen sanoo, että virtuaalisen työpöydän suosion nousu näkyy jo. ”Virtuaalinen työasema tarkoittaa sitä, että data pysyy koko ajan datakeskuksessa, ja tarvittavat tiedot vain striimataan loppukäyttäjän koneelle. Ratkaisu on näin ollen tietoturvallinen, ja käyttäjällä on pääsy kaikkiin tarvittaviin tietoihin yhdellä kirjautumisella”, hän tiivistää.
6. Demokratisoidut teknologiapalvelut
Gartnerin mukaan ”teknologiapalveluita kokoavat ja tuottavat jatkossa niitä käyttävät ihmiset.” Entistä helpommat ohjelmointikielet ja kehitystyökalut, jotka eivät vaadi koodaamisosaamista, tekevät uusien työsovellusten kehittämisestä mahdollista myös tavallisille työntekijöille ja kansalaisille. Myös sovellusten integroimisesta tulee entistä helpompaa, ja analyysien tekeminen dataan pohjautuen muuttuu uusien työkalujen myötä mahdolliseksi kaikille.
*Smarter With Gartner, 6 Trends on the Gartner Hype Cycle for the Digital Workplace, 2020. Elokuu 2020. gartner.com/smarterwithgartner/6-trends-on-the-gartner-hype-cycle-for-the-digital-workplace-2020
Teksti: Satu Ekman