Tutkimus: Yrityksissä on lisätty paukkuja tietoturvaan – verkon turvallisuus koetaan tärkeäksi
Tuoreen tutkimuksen mukaan tietoliikenneverkkojen kotimaisuudella on suuri merkitys yrityksille. Erityisesti verkon laitteiden ja datavarastojen sijaitsemista Suomessa pidetään tärkeänä. Yrityksissä tietoturvaan on panostettu aiempaa enemmän.
Suomalaisyrityksissä kannetaan huolta digitaalisesta turvallisuudesta, mutta toisaalta turvallisuuden lisäämiseksi tehdään myös töitä. Vähän yli puolet yritysten johtohenkilöistä ilmoittaa yrityksensä digitaalisen turvallisuuden olevan nyt paremmalla tasolla kuin vuosi sitten. Loput kertovat tilanteen olevan ennallaan. Mitä suurempi yritys, sitä todennäköisemmin siellä on tehty parannuksia digiturvallisuuteen.
Tämä käy ilmi tuoreesta tietoturvatutkimuksesta, joka luotaa yritysten, julkishallinnon ja kansalaisten ajatuksia tietoturvasta ja turvallisuudesta. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
Digitaalinen turvallisuus koetaan yrityksissä tärkeäksi tai melko tärkeäksi asiaksi – näin ajattelee 94 prosenttia yritysvastaajista. Tärkeys korostuu suurimmissa yrityksissä.
Yrityksissä suhtaudutaan melko luottavaisesti omaan kyvykkyyteen tunnistaa digiturvallisuuteen liittyviä uhkia. Etenkin suurissa yrityksissä koetaan, että niissä osataan tunnistaa digitaalisia uhkia. Näin arvioi peräti 90 prosenttia yli 250 työntekijän yrityksistä. Pienimmissä, alle 50 työntekijän yrityksissä, uhkien tunnistamiseen luotti 60 prosenttia vastaajista.
”Tietoturvan toteutumisessa tärkeää on tunnistaa oman liiketoiminnan kannalta kaikkein tärkeimmät asiat, tiedot ja järjestelmät sekä huolehtia siitä että ne suojataan asianmukaisesti”, muistuttaa Telian tietoturvajohtaja Henry Kylänlahti.
Hän sanoo, että hyvä tietoturvakulttuuri on myös olennainen osa tietoturvatietoisuuden kehittämistä ja ylläpitoa. Johdon näkyvä tuki ja esimerkki ovat tässä keskeisessä roolissa.
Lataa Telian Tietoturvatutkimus 2023 tästä!
Kyberturvallisuus koetaan suurimpana uhkana
Digitaalisen turvallisuuden suurin uhkakuva liittyy tietomurtoihin. Kyberuhat ja muut haittaohjelmiin ja huijauksiin liittyvät riskit nousevat suomalaisyrityksissä uhkakuvien kärkeen.
Lähes 40 prosenttia yrityspäättäjistä ajattelee, ettei yhteiskunta ole varautunut kyberhyökkäyksiin riittävästi.
”Siinä on työsarkaa meille digitaalisesta huoltovarmuudesta vastaaville yrityksille. Me Telialla teimme oman ratkaisumme jo vuosia sitten, kun päätimme, että mielestämme paras tapa pitää huolta mobiiliverkkojen turvallisuudesta on rakentaa ne yhdessä Nokian kanssa. Sitä päätöstä ei ole tarvinnut katua, päinvastoin”, toteaa Telian toimitusjohtaja Heli Partanen.
Uhkat ovat myös konkretisoituneet. Lähes joka kolmas yritysjohtaja kertoo yrityksensä joutuneen tietojen kalastelun tai henkilötietovarkauksien kohteeksi. Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä todennäköisemmin joitakin tapauksia on ollut.
Yleisesti digitaalisen turvallisuuden katsotaan olevan ennallaan tai jopa paremmalla tasolla kuin aiemmin. Yritykset ilmoittavat tänä vuonna panostavansa tietoturva-asioihin vähintään saman verran kuin viime vuonna.
Digiturvallisuus on monessa yrityksessä ihan arkipäivää. Itäsuomalaisen teollisuusyrityksen toimitusjohtaja perustelee omaa turvallisuudentunnettaan näin: ”Tunnen oloni melko turvalliseksi. Emme hötkyile ja mietimme aina, mitä tehdään, mitä klikkaillaan ja mihin vastataan.”
Taloustilanne ja pakolaistulva huolestuttavat
Yleinen turvallisuuden tunne yrityksissä on hyvä: peräti 97 prosenttia vastaajista kokee olonsa melko tai erittäin turvalliseksi. Turvallisuuden tunne korostuu erityisesti suurissa yrityksissä. Pohjois- ja Itä-Suomessa olo on vähän muuta maata turvattomampi.
Suomeen kohdistuvina uhkakuvina kyselyssä nousevat esiin pitkittynyt taloudellinen taantuma, kyberhyökkäykset, pakolaistulva ja sota. Sotaa lukuun ottamatta näihin uhkiin ei yritysjohdon mielestä ole varauduttu riittävästi.
Maailmantilanteen muutokset näkyvät vastauksissa. Viime vuoden tutkimuksessa pakolaistulvaa ei mainittu, mutta nyt se nousi kolmen suurimman uhkan joukkoon 42 prosentilla vastaajista. Yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että siihen ei ole varauduttu riittävästi.
Taloudelliset näkymät mainittiin turvallisuuden tunnetta heikentävänä asiana erityisesti rakennusalan yrityksissä.
Tekoäly ei juurikaan pelota, sen mainitsi suurimpien uhkakuvien joukossa vain 5 prosenttia vastaajista.
Verkon infrastruktuuri halutaan pitää Suomessa
Verkkoteknologian kotimaisuudella on suuri merkitys yrityksille. Erityisen tärkeänä yrityksissä pidetään sitä, että verkon infrastruktuuri eli laitteet ja datavarastot sijaitsevat Suomessa. 88 prosenttia vastaajista pitää infrastruktuurin sijaitsemista Suomessa erittäin tai melko tärkeänä. Jopa puolet suomalaisyrityksistä sanoo, että kotimaisuus on nyt tärkeämpää kuin vuosi sitten.
Pienyrittäjistä peräti 91 prosenttia kokee että puhelin- ja nettiyhteyksin kotimaisuus on itselle tärkeää.
Yrityksissä on rakennettu digitaalisen turvallisuuden tunnetta panostamalla ajantasaisiin järjestelmiin ja prosesseihin sekä solmimalla kumppanuuksia tietoturvan osalta. Osaava henkilöstö, kuuluminen suureen konserniin ja yleinen luottamus yhteiskuntaan lujittavat turvallisuuden tunnetta.
Tieto voi myös lisätä tuskaa.
”Meillä tietoturva-asiat on juuri käyty läpi, ja nyt kun tiedän tilanteen, en koe oloani kovin turvalliseksi”, kertoo länsisuomalainen teollisuusyrityksen toimitusjohtaja kyselyn avoimissa vastauksissa.
Toisaalta rakennusalalla toimivan yrityksen talousjohtaja pääkaupunkiseudulta toteaa, että kyberhyökkäyksen jälkeen yrityksessä on kiinnitetty tietoturvatasoon paljon huomiota.
Kantarin tekemään tietoturvakyselyyn vastasi 253 yritysjohtoon kuuluvaa henkilöä marras-joulukuussa 2023.