Suomen julkishallinnossa on lisätty panostusta digiturvaan – ”Ote ei saa herpaantua”
Julkishallinnossa digiturvallisuuden merkitys korostuu ja tietoturvauhkiin on myös varauduttu. Suurimpana uhkana koetaan kyberhyökkäykset.
Suomen julkinen hallinto ulottuu kouluista sairaaloihin ja kaupungintaloilta valtion virastoihin. Maailman myllerrykset näkyvät, sillä digiturvallisuus koetaan julkishallinnossa entistäkin tärkeämmäksi. Kolme neljästä organisaatiosta panostaa tietoturva-asioihin enemmän kuin vuosi sitten, loputkin vähintään saman verran kuin aikaisemmin. Myös panostukset henkilöstön osaamiseen ovat pääsääntöisesti kasvussa. Tämä käy ilmi Kantarin tekemästä turvallisuustutkimuksesta, johon vastasi 82 julkishallinnon edustajaa marras-joulukuussa.
Yleinen turvallisuuden tunne julkishallinnossa on hyvä: melkein kaikki tuntevat olonsa erittäin tai melko turvalliseksi. Enemmistö (79 %) julkishallinnon edustajista sanoo oman organisaationsa digitaalisen turvallisuuden olevan paremmalla tasolla kuin aiemmin. Moni kokee tason pysyneen ennallaan ja juuri kukaan ei koe tilanteen heikentyneen.
”Vaikka julkishallinnossa digiturvallisuuden taso koetaan korkeaksi, ote ei kuitenkaan saa herpaantua. Tietoturvan jatkuva kehittäminen ja kriittinen tarkastelu on tärkeää. Ja on syytä muistaa, että turvallisuus ulottuu kaikkialle: teknologian lisäksi se kattaa myös palvelut, prosessit ja ihmiset”, myyntijohtaja Samu Viisteensaari Telialta painottaa.
Hän on tyytyväinen siihen, että julkishallinnossa tietoturva nähdään asiana, johon halutaan panostaa merkittävästi enemmän kuin aiemmin: ”Tämä on oikea valinta”.
Lataa Telian Tietoturvatutkimus 2023 tästä!
”Kyberhyökkäyksiin ei ole varauduttu riittävästi”
Julkishallinnossa kannetaan erityisen suurta huolta kyberhyökkäyksistä. Peräti 82 prosenttia vastaajista nimeää sen merkittävimmäksi Suomeen kohdistuvaksi uhaksi. Sen lisäksi huolestuttavat pitkittynyt taloudellinen taantuma ja pakolaistulva.
Vähän yli puolet vastaajista kokee, että kyberhyökkäyksiin ei ole varauduttu riittävästi. Vielä huonommin on vastaajien mielestä varauduttu pitkittyneeseen taloudelliseen taantumaan – peräti 82 prosenttia katsoo, että siihen ei ole varauduttu riittävästi.
Vaikka digiturvallisuus huolettaa, julkishallinnossa ollaan hyvin luottavaisia sen suhteen, että omassa organisaatiossa siihen liittyviä uhkia pystytään tunnistamaan. Oman organisaation kyvykkyydestä ollaan varmoja eri hallinnon tasoilla ja tehtävissä.
Laitteiden sijaitseminen Suomessa koetaan tärkeäksi
Kaikki julkishallinnon vastaajat pitävät tietoliikenneverkkoja erittäin tai melko tärkeänä osana digiturvallista yhteiskuntaa.
"Toimivat tietoverkot koetaan erittäin tärkeinä, koska ne luovat pohjan digitaaliselle yhteiskunnallemme. Käytännössä koko yhteiskuntamme pyörii verkkojen päällä. Digitalisaation lisääntyessä onkin kriittisen tärkeää varmistaa toiminnan jatkuvuus kaikissa tilanteissa, myös poikkeusolosuhteissa”, Samu Viisteensaari toteaa.
Julkishallinnossa kotimaista verkkoa arvostetaan ja erityisen tärkeänä pidetään verkkoinfrastruktuurin sijaitsemista Suomessa. Laitteiden ja datavarastojen sijaitsemista Suomessa piti tärkeänä peräti 92 prosenttia vastaajista. Kotimaisuuden merkitys korostuu hieman paikallishallinnon ja kaupunkien edustajien vastauksissa.
Telia on huoltovarmuusyhtiö ja siksi se rakentaa omaa verkkoaan kotimaisen kumppanin kanssa. Tämä on tietoinen valinta.
”Olemme Telialla varmistaneet erilaisin järjestelyin, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme myös vaihtoehtoisia ratkaisuja poikkeustilanteisiin. Olemme investoineet maareitteihin ja vahvistaneet runkoverkkoamme eri puolilla maata niin, että pystymme poikkeustilanteissakin turvaamaan kaiken liikenteen Suomessa ja Suomesta maailmalle. Valvomme verkkoamme jatkuvasti ja kaikenlaisiin poikkeamiin reagoidaan matalalla kynnyksellä”, kertoo Telian yritysliiketoiminnasta vastaava johtaja Jari Rapo.
Kantarin kyselyyn vastasi marras-joulukuussa 82 julkishallinnon edustajaa. Mukana oli IT- ja liiketoimintajohtoa valtion-, alue- ja paikallishallinnossa.