Stressi on salakavala sairastuttaja, joka voi aiheuttaa oireita hampaiden narskuttelusta sydänvaivoihin ja muistin pätkimisestä itsevarmuuden rapautumiseen. Kehonomi Terveyspalveluun on koronapandemian aikana hakeutunut entistä enemmän asiakkaita stressioireiden takia. Onneksi työkalut stressin hallitsemiseen löytyvät usein ihmisestä itsestään.
Kun Jani Hautamäki sairastui työstressin takia uupumukseen, hänelle tarjottiin sen hoidoksi nukahtamislääkkeitä. Nykyään Hautamäen Kehonomi Terveyspalvelu tarjoaa kokonaisvaltaista tukea kehon ja mielen hyvinvointiin. ”Lääkkeilläkin on oma roolinsa, mutta yritykseni kautta haluan tarjota laajempaa näkökulmaa stressinhallintaan.”
Urheilu- ja valmennustaustainen Hautamäki on pyörittänyt Kehonomia yrittäjä Satu Kososen kanssa Helsingissä vuodesta 2017. Yritys tarjoaa osteopatia-, hieronta- ja valmennuspalveluita asiakkaille huippu-urheilijoista toimistotyöntekijöihin ja vauvasta vaariin.
Mitä se stressi oikein on?
”Asiakkaat tulevat meille usein niska-hartiaseudun jäykkyyden, päänsäryn tai hampaiden narskuttelun takia. Vasta tarkemmassa haastattelussa selviää, että taustalla on myös univaikeuksia, muistin pätkimistä ja itsevarmuuden alenemista”, Hautamäki kuvaa asiakkaitaan. Stressin oireet ja seuraukset voivat Hautamäen mukaan ilmetä monin tavoin niin mielen kuin kehon terveydessä, mutta ihminen itse ei monesti tunnista stressiä oireiden syyksi.
Hautamäki kertoo, että stressioireet ovat kehon tapa koettaa päästä takaisin optimaaliseen tilaan. ”Ulkoiset stressitekijät, kuten kiire, älylaitteiden jatkuva piippaus tai vaikka huoli omasta työpaikasta vaikuttavat hermoston kautta koko kehoon, joka valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan. Stressi auttaa meitä keskittymään ja suoriutumaan tehtävistä, mutta pitemmän päälle se kuluttaa voimavaramme.”
Kokonaisvaltaista hoitoa stressipandemiaan
Kehonomin stressiasiakasmäärä on noussut koronapandemian myötä, Hautamäki paljastaa. ”Ihmiset ovat hakeutuneet meille huonosta etätyöergonomiasta johtuvien vaivojen takia, ja usein heillä on myös stressioireita, jotka johtuvat taloudellisesta epävarmuudesta tai huolesta oman tai läheisten terveyden puolesta. Korona on myös vähentänyt ihmisten liikkumista, joka normaalitilanteessa on keino purkaa stressiä.”
Stressin hoidossa Hautamäki painottaa yksilöllisyyttä: potilaalle tehdään suunnitelma perusteellisen haastattelun ja tapaamisen perusteella. Tavallisesti hoito aloitetaan kehon tasapainotuksesta ja muokkauksesta – ja hengityksestä. ”Pinnallinen hengitys vähentää aivojen ja kehon hapensaantia. Opastamme ihmisiä hengittämään syvään, jolloin pallea stimuloi hermostoa ja rauhoittaa koko kehoa.”
Hautamäki painottaa, että hengitys on ensiapua stressiin, eikä se yksinään ole riittävä keino hallita hyvinvointia. ”Stressistä kärsivän on tarkasteltava myös ruokailu-, liikkumis- ja unirutiinejansa. Liikkuminen luonnossa tutkitusti vähentää stressiä, ja on hyvä harjoitella olemaan kiitollinen pienistäkin asioista.”
”Työstressin vähentämisestä vastuu kuuluu koko työyhteisölle.”
- Jani Hautamäki, Kehonomi
Työelämässä tulisi Hautamäen mukaan oppia priorisoimaan tehtävät ja sallia se, että työntekijät eivät ole tavoitettavissa jokaisena hetkenä. ”Työstressin vähentämisestä vastuu kuuluu koko työyhteisölle.”
Hautamäen mukaan ihmiset usein tietävät, mikä stressiin auttaa, mutta motivaatio ja aloitekyky muutokseen puuttuvat. Tällöin apu voi löytyä ammattilaisohjatusta stressinhoidosta.
HENGITÄ NÄIN
Istu mukavasti siten, että tunnet olosi mahdollisimman painottomaksi, älä yritä olla korostuneesti ryhdikäs. Vedä rauhallisesti ilmaa keuhkoihin nenän kautta niin, että ilma kulkeutuu ensin vatsaan, ja rinnan yläosa nousee vasta sisäänhengityksen loppuvaiheessa. Hengitä ulos hitaasti nenän tai suun kautta. Odota, kunnes tunnet aidosti tarpeen hengittää uudelleen sisään. Hengitä näin parin minuutin ajan. Ensiksi voi tehdä harjoituksen aamuin ja illoin, ja vähitellen voi lisätä harjoituskertoja pitkin päivää. Harjoitusta voi tehdä jopa kerran tunnissa.
Voit lisätä hengitysharjoitukseen liikkeen: kävele neljä rauhallista askelta hengittäen sisään ja neljä askelta hengittäen ulos.
Teksti: Satu Ekman