Datan ja tekoälyn seuraava aalto mullistaa logistiikan kenttätyön

BLOGI

Etätyö, tekoälyapurit ja tiedolla johtaminen ovat jo arkea tietotyössä. Telian datayksikön johtaja Tapio Levä ennakoi blogissaan, että samat mahdollisuudet tulevat mullistamaan kenttätyön tuotantolaitoksissa, varastoissa ja ajoneuvojen ohjaamoissa.

Logistiikka-ala on edelläkävijä tiedolla johtamisessa. Dataa ja tekoälyä hyödynnetään laajasti esimerkiksi toimitusketjun ohjauksessa ja jakelureittien optimoinnissa. Tekoälyn hyödyntämisessä on kuitenkin vielä paljon mahdollisuuksia erityisesti lattiatason työtehtävien optimoinnissa tuotantolaitoksissa, varastoissa ja ajoneuvojen ohjaamoissa.

Uskon, että tekoälyn ja yhteyksien seuraava aalto tekee kenttätyöstä parempaa niin työntekijöille, yrityksille kuin yhteiskunnalle. Tämä tapahtuu kolmen samanaikaisen ja toisiaan vahvistavan murroksen muodossa: datan ohjaamat työtehtävät lisääntyvät, järjestelmien etäohjaus helpottuu ja osaamisen saatavuus demokratisoituu.

Data tulee ohjaamaan yhä useampia työtehtäviä

Kenttätyön ohjauksessa käytetään jo nyt toiminnanohjausjärjestelmien ja varastonhallintajärjestelmien tietoa. Niissä on kuitenkin rajallisesti tietoa fyysisestä työympäristöstä. Uusi teknologia mahdollistaa tosimaailman ilmiöiden muuttamisen digitaaliseen muotoon, mikä on edellytys reaaliaikaiselle ja ennakoivalle tiedolla johtamiselle.

Teknologisesti keskeinen kattotermi on esineiden internet eli IoT. Se ei ole uusi asia, mutta erityisesti tekoälyn kehittyminen on laajentanut sen käyttömahdollisuuksia. Myös logistiikkajätti DHL näkee IoT:n merkittävänä liiketoiminta- ja teknologiatrendinä tuoreimmassa logistiikan trenditutkassaan. Esimerkiksi videoanalytiikka ja sisäpaikannus mahdollistavat logististen operaatioiden optimoinnin varastoissa.

Olemme Telialla tehneet yhteistyötä ulkoistuslogistiikan markkinajohtaja Transvalin kanssa. Transval operoi teollisuusyrityksen tuotantoprosessin puskurivarastoa, josta haetaan komponentteja kokoonpanotyöhön. Kehitimme yhdessä videoanalytiikkaa hyödyntävän ratkaisun varastotasojen hallintaan.

Videoanalytiikan avulla tunnistetaan hyllyssä olevien tuotteiden määrä eri hyllypaikoilla. Tilannekuva päivitetään reaaliaikaisesti Transvalin työntekijöiden käytössä olevaan sovellukseen, jolloin työntekijä voi hoitaa täydennyksen varastotasojen laskiessa raja-arvojen alle. Työ tehostuu, kun puskurivarastoon ei tarvitse tehdä tarkastuskäyntejä. Samalla Transval varmistaa yhdessä asiakkaan kanssa sovitun palvelutason, kun hyllyssä on aina komponentteja saatavilla. Vastaavaa tietoa voidaan tuottaa hyllyvarastojen lisäksi myös lattiavarastoista tai lastauslaitureilla.

Toinen esimerkki uudenlaisesta tiedonkeruusta on tarkka, reaaliaikainen sisäpaikannus UWB-radioteknologian avulla. Sisäpaikannuksella voidaan optimoida esimerkiksi trukeilla tehtävä keräilytyö ja varaston pohjaratkaisu kuljetun matkan ja reittien perusteella. Lopputuloksena saavutetaan selkeitä tuottavuushyötyjä. Ja kun sisäpaikannusjärjestelmä on asennettu käyttöön, sen avulla voidaan myös nopeuttaa arvokkaiden tavaroiden etsimistä, vähentää hävikkiä tai automatisoida kirjauksia sijainnin perusteella.

5G mahdollistaa autonomiset ja etäohjattavat ajoneuvot sekä teollisen etätyön

Toinen merkittävä murros on järjestelmien muuttuminen autonomisiksi ja etäohjattaviksi. Logistiikkaan tulee lähivuosina entistä enemmän autonomisia ajoneuvoja, nostureita ja palvelurobotteja. Sensoridatan lisäksi niiden hyödyntäminen edellyttää erittäin toimintavarmoja langattomia yhteyksiä.

5G teknologiana on tämän murroksen keskiössä. Verrattuna 4G:hen tai Wifiin 5G mukautuu huomattavasti paremmin eri käyttötapausten vaatimuksiin. Näin ollen sama verkko voidaan jakaa useaan osaan, joista yksi tukee reaaliaikaisen videokuvan vaatimuksia kaistan ja viiveettömyyden osalta, kun taas toinen voidaan optimoida suuren sensorimäärän hyödyntämiseen.

Autonomiset ajoneuvot ovat jo arkipäivää suljetuissa ympäristöissä kuten maanalaisissa kaivoksissa. Kaivokset ovat valtava logistinen operaatio. Yhden kultakilon saamiseksi pitää louhia 285 tonnia malmia maan alla ja kuljettaa se pois. Siksi esimerkiksi Euroopan suurinta kultakaivosta Kittilässä operoiva Agnico Eagle pyrkii automatisoimaan dumppereiden toimintaa. Kun dumpperit liikkuvat autonomisesti, työntekijä voi maan päällä olevasta valvomosta seurata ja tarvittaessa etäohjata niitä. Mahdollistaakseen autonomiset ja etäohjattavat järjestelmät Agnico Eagle on hankkinut Telialta oman 5G-privaattiverkon, joka on kaivoksen oma matkapuhelinverkko omine runkoverkkoineen ja tukiasemineen.

”Yhden kultakilon saamiseksi pitää louhia 285 tonnia malmia maan alla ja kuljettaa se pois. Siksi kaivokset automatisoivat louhosautojen toimintaa.”

Vastaavia täysin tai osittain autonomisia järjestelmiä on otettu käyttöön muissakin suljetuissa ympäristöissä kuten satamissa tai varastoissa, joihin automaattiset konttilukit, keräilyrobotit ja dronet tekevät tuloaan.

Autonominen ja etäohjattu liikenne tulee vaiheittain myös julkisille väylille. Niiden toimintaympäristö on monimutkaisempi, mutta ensimmäisiä testejä autonomisista rekoista on tehty rajatuilla tieosuuksilla. Tämä edellyttää sensoriteknologialta, reunalaskennalta ja mobiiliyhteyksiltä samanlaisia asioita kuin suljetuissa ympäristöissä on toteutettu. Siksi Telia ja Nokia kehittävät ohjelmoitavaa matkapuhelinverkkoa EU-rahoitteisessa Sirius-hankkeessa. Hankkeessa rakennetaan 5G:n uusimmat kyvyt sisältävä verkko Helsingin lentokentältä Turun sataman kautta Tukholmaan. Haemme käyttötapauksia kehittämään yhteistyökumppaneita.

Metaversumi ja generatiivinen tekoäly tuovat uusia käyttöliittymiä tietoon

Kolmantena ja viimeisenä murroksena on se, miten uusi teknologia tuo työntekijöille uusia kykyjä ja käyttöliittymiä tietoon ja yhteistyöhön.

Teollinen metaversumi on yhteistyön mahdollistava ympäristö, joka yhdistää fyysisen ja virtuaalisen maailman toisiinsa siten, että tiedonvaihto ja vuorovaikutus on sujuvaa ja luonnollista.

Perinteisten käyttöliittymien lisäksi hyödynnetään myös laajennetun todellisuuden työkaluja pädien tai älylasien kautta. Olennaisena osana on työkontekstiin tuodun merkityksellisen datan yhdistäminen osaksi fyysisen maailman työtehtävää.

VTT:n ja Telian MURO-innovaatiohankkeessa tutkittiin palvelurobotiikkaa ja uusia tapoja hyödyntää robotteja teollisissa toiminnoissa. Palvelurobotin käyttöä teollisessa ympäristössä kokeiltiin Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa. Palvelurobotti liikkui tehtaan innovaatiokeskuksessa skannaamassa tilan valotutkan avulla. Skannauksen perusteella luotiin 3D-malli eli digitaalinen kaksonen. Mallin käyttäjä voi liikkua virtuaalilasien avulla mallin sisällä ja kommunikoida muiden mallia hyödyntävien käyttäjien kanssa. Näin voidaan ratkoa esimerkiksi ongelmatilanteita oikeassa työympäristössä tai tehdä suunnittelutyötä riippumatta siitä, missä päin maailmaa työntekijät ovat. Jatkossa mallin pitäminen ajan tasalla voitaisiin automatisoida palvelurobotin tehtäväksi.

Logistiikassa työntekijän uusia kykyjä voidaan tuoda esimerkiksi sujuvoittamaan keräilyä tai tukemaan kuorman sijoittelua.

Lopputuloksena parempaa kenttätyötä niin työntekijöille kuin yrityksille

Kenttätyön digitalisoituminen tekee siitä parempaa niin työntekijöille, yrityksille kuin yhteiskunnallekin. Uudistuva logistiikkatyö on joustavampaa ja mielekkäämpää, mikä parantaa työvoiman saatavuutta, vahvistaa osaamista ja auttaa vaihtuvan ja monikielisen työvoiman aiheuttamissa haasteissa. Tekoäly ja tiedolla johtaminen parantavat tuottavuutta ja työturvallisuutta. Ja lopulta tehokkaampi resurssien käyttö ja työtapaturmien vähentyminen vievät logistiikka-alaa yhä vastuullisempaan suuntaan.

Murroksen toteutuminen vaatii yrityksiltä erityistä huomiota uusien ratkaisujen hyväksyttävyyden varmistamiseen sekä työympäristöjen ja käyttöliittymien muotoiluun. Teknologiasta työn murros ei nimittäin jää kiinni, vaan kyse on siitä, miten tuomme sen onnistuneesti osaksi päivittäistä työtä.

Blogi perustuu Tapio Levän keynote-puheenvuoroon logistiikka-alan kärkitapahtumassa LOGY Conferencessa 8.2.2024.