Touhulan päiväkodin pilotti paljasti tavallista paremman sisäilman
Keravalaisen päiväkodin seinille on kiinnitetty 18 armotonta anturia. Ne hälyttävät heti, jos hiilidioksidipitoisuus nousee tai melu lisääntyy liikaa. Hyvää sisäilmaa ovat takaamassa myös viherseinät.
Vähemmän melua ja tunkkaisia tiloja, enemmän raitista ilmaa ja kosteutta. Tietokoneruudun kaaviot kertovat, että Touhulan Jokilaivan päiväkoti Keravalla voi olla ylpeä hyvästä sisäilmastaan.
”On mukava todeta ja nähdä, että olemme terveellisissä ja turvallisissa tiloissa.”
Touhulan kiinteistöpäällikkö Pekka Lantto esittelee ruudulla näkyviä graafeja.
”Näissä huoneissa suhteellinen ilmankosteus on noussut 15 prosenttia. Ja sisätilojen hiilidioksidi- ja melutasot sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli ilman epäpuhtauksien määrät ovat selkeästi suositusarvoja alemmat.”
Tulokset saavat päiväkodin johtajan Antti Arokosken myhäilemään: marraskuussa 2017 Telian kanssa alkanut sisäilman pilottitutkimus jopa ylitti kaikki suositusarvot.
”Kaikki mittaustulokset ovat olleet koko ajan reippaasti parempia kuin suositukset, ja se on tosi hieno juttu. Reaaliajassa päivittyvää sisäilmadataa on ollut kiinnostava seurata, eikä tämä siis ole mutua vaan tiukkaa faktaa. Mikä sen parempaa kuin tieto, että vietämme päivämme puhtaissa tiloissa.”
Ongelmiin voidaan puuttua heti
Telia ja Touhula-päiväkodit mittaavat sisäilman laatua ja ominaisuuksia kolmessa päiväkodissa: Keravan Jokilaivassa, Vantaan Hiekkaharjussa ja Oulun Metsokankaalla.
Päiväkoteihin on asennettu lukuisia Telia IoT-Officen sisäilmasensoreita, joiden tuloksia Telian asiantuntijat seuraavat Touhulan kanssa. Pilotti kestää puoli vuotta – ja nyt täällä Keravalla analysoidaan ensimmäisiä mittaustuloksia.
”Touhula-päiväkodit toimivat pääsääntöisesti uusissa tiloissa, eikä mitattavissa päiväkodeissa ole koettu olevan sisäilmaongelmia. Halusimme kuitenkin selvittää, millaisissa oloissa lapset ja henkilökunta toimivat. Olemme Suomen suurin yksityisten päiväkotien ketju, ja koemme, että velvollisuutemme on tehdä tämän tyyppisiä mittauksia ja kertoa sisäilma-asioista”, Pekka Lantto sanoo.
Mittaustuloksia katsomaan saapunut Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen kertoo, että Suomessa on paljon sisäilmaongelmia, jotka aiheuttavat monenlaisia terveyshaittoja.
”Hyvälaatuinen ilma auttaa jaksamaan. Puhtaasta ja raikkaasta ilmasta huolehtiminen on tärkeää – ja samalla ehkäistään ongelmien syntymistä.”
Pekka Lanton mukaan juuri ehkäisy on koko sisäilmapilotin ydin.
”Sensorit paljastavat välittömästi, jos esimerkiksi hiilidioksidipitoisuus kasvaa tai sisäilman suhteellinen kosteus putoaa liikaa. Näin ongelmiin pystytään puuttumaan heti eikä vasta sitten, kun ihmiset alkavat oireilla.”
Voivottelusta epäkohtien korjaamiseen
Niin vanhemmat, lapset kuin päiväkotien henkilökuntakin ovat ottaneet sisäilmaprojektin hyvin vastaan.
”Tämä on herättänyt paljon myönteistä kiinnostusta. Pilotti on kesken, ja itsekin vasta opettelen tulkitsemaan graafeja, mutta olisi mukava jakaa jatkossa tätä sisäilmatietoa lasten vanhemmille. Uskon, että puhdas sisäilma tulee olemaan tärkeä kilpailutekijä”, Antti Arokoski sanoo.
Jokilaivan tiloissa on 18 Telian anturia, jotka keräävät dataa lämpötilasta, ilmankosteudesta, hiilidioksiditasosta, ilmanpaineesta ja äänenpaineesta. Ne on kiinnitetty seiniin lasten päiden korkeudelle. Osa antureista mittaa myös valoisuutta, haihtuvia VOC-yhdisteitä ja liikettä.
Pekka Lantto kertoo, että mittaukset ovat johtaneet jo konkreettisiin toimiin.
”Yhdessä Jokilaivan huoneessa hiilidioksiditaso kävi muutaman kerran piikkeinä korkeammalla. Pyysimme talotekniikan väkeä paikalle ja he huomasivat, että suunnitteluarvoista poiketen ryhmähuoneen tuloilman säätö oli jäänyt 30 litraa liian pieneksi. Ilman Telian antureita epäkohta olisi todennäköisesti jäänyt huomaamatta. Tai tunkkaista sisäilmaa olisi vain voivoteltu. Nyt ongelma voitiin korjata helposti.”
Jokilaiva avasi ovensa tammikuussa 2017. Sisäilmadataa seurataan herkällä silmällä myös Vantaalla ja Oulussa: on arvokasta tietää, miten uusien kiinteistöjen sisäilmalupaukset ja suunnittelun aikaiset oletusarvot täyttyvät.
”Huolellisella kiinteistön ylläpidolla on suuri merkitys kiinteistön sisäilmaan sekä koko sisäympäristöön”, Lantto sanoo.
Tunkkaisuus päiväkotien yleisin ongelma
Hengitysliiton Kirsi Säkkisen mukaan päiväkotien yleisin sisäilmaongelma on tunkkaisuus.
”Rakenteissa voi olla home- tai kosteusvaurioita, mutta hyvin usein ongelmat johtuvat riittämättömästä tai puutteellisesta ilmanvaihdosta. Ehkä ilmanvaihtokonetta ei ole huollettu, suodattimia vaihdettu, ilmanvaihtokanavia puhdistettu tuloilmaa ei ole riittävästi tilojen lapsilukuun nähden. On myös painovoimaiseen ilmanvaihtoon perustuvia päiväkotirakennuksia, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, jolloin niissä joudutaan usein tuulettamaan enemmän – ja siitä seuraa vetoisuutta ja kylmiä lattioita.”
Sisäilma on monen tekijän summa. Ongelmia voi syntyä eri vaiheissa, yhtä lailla suunnittelun kuin rakentamisenkin aikana ja myös tilojen käyttöönoton jälkeen, jos kiinteistön huolto laiminlyödään.
”Sisäilma on hyvää silloin, kun käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä eikä tilassa ole hajuja, pölyä tai melua – mitään, mikä aiheuttaisi terveyshaittaa. Sisäilman laatua voidaan parantaa huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta, käyttämällä vähäpäästöisiä ja pölyämättömiä sisustusmateriaaleja, säätämällä huonelämpötila 20–22 asteeseen ja siivoamalla viikoittain”, Kirsi Säkkinen sanoo.
Sisäilman laatua pystytään mittaamaan monenlaisilla menetelmillä, ja Säkkinen toivottaa myös uudet tekoälypohjaiset ratkaisut tervetulleiksi.
”Tärkeintä on reagoida mahdollisimman nopeasti aina, kun havaitaan puutteita. Raha varmasti ratkaisee, jos ongelmakiinteistöjä on paljon. Myös priorisointi ja korjaustoimiin ryhtyminen vaihtelevat. Tietoisuus sisäilmaongelmista on lisääntynyt ja kun aiheesta puhutaan, se auttaa asiaa.”
Älyviherseinät ovat nostaneet ilmankosteutta
Ilmanlaatua Touhulan kolmessa pilottipäiväkodissa parantavat myös niihin asennetut suomalaisen Naavan älyviherseinät. Keravan Jokilaivassa seinät ovat olleet toiminnassa vuoden alusta.
”Ensimmäiset selkeät havainnot ovat hyvin myönteisiä. Jos verrataan mittaustuloksia marraskuulta 2017 tammikuun 2018 tuloksiin, suhteellinen ilmankosteus on 10 prosentissa eli hyvin kuiva niissä huoneissa, joissa ei ole Naavaa. Kolmessa huoneessa on Naavan seinät, ja niiden ilmankosteus on 25 prosenttia. Ero on merkittävä”, Naavan tutkimuspäällikkö Jarno Mikkonen sanoo.
Kuiva sisäilma on yleinen vaiva etenkin talven pakkaskausina. Kuivuus aiheuttaa hengitysteiden, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita ja lisää limakalvojen tulehdusriskiä.
Mikkosen mukaan useat tutkimukset osoittavat, että Naavat poistavat ilmasta haitallisia kemikaaleja ja parantavat ilmankosteutta. Mullaton epäorgaaninen kasvualusta ei sisällä mullalle tyypillisiä bakteereja ja seiniin valitut kasvit ovat mahdollisimman turvallisia, myrkyttömiä ja allergiaa aiheuttamattomia.
”Naavan puhdistusteho riittää hyvin yhteen huonetilaan. Yksi älyseinään kiinnitetty kasvi on sata kertaa normaalia huonekasvia tehokkaampi ilmanpuhdistaja. Koska yhdessä Naavassa on 63 kasvia, se tarkoittaa useiden tuhansien kasvien ilmanpuhdistustehoa.”
Kasvien luontaista puhdistustehoa on saatu kasvatettua noinkin roimasti erityisen kasvualustan, aktiivisen ilmankierron ja kasvien hyvinvointia ylläpitävän teknologian avulla.
IoT-teknologiasta on moneksi
Älyä Naavan seiniin tuovat patentoitu kasvualusta, ilmanvirtaustekniikka sekä tekoäly, joka säätää automaattisesti valaistusta, ilmankiertoa, lämpötilaa ja kosteutta.
”Kasvit lisäävät kodikkuutta, mikä laskee stressitasoa ja parantaa keskittymiskykyä. Lapset ovat olleet todella kiinnostuneita seinistä. Pienimmät ovat vähän käyneet maistelemassa kasveja, mutta ei niitä sentään salaattina ole syöty. Myös pedagoginen puoli on tärkeä: lapset otetaan mukaan huoltotoimiin, ja yhdessä olemme opetelleet kasvilajeja ja jutelleet kasvun ihmeestä”, päiväkodin johtaja Antti Arokoski sanoo.
Sisäilmaa vahtivien antureiden työ taas perustuu IoT-teknologiaan eli esineiden internetiin. Telialla esineiden internet eli erilaiset IoT-ratkaisut yleistyvät nyt kovaa vauhtia. IoT-teknologiaa on käytetty niin kaukolämpöverkkojen valvontaan kuin kevytnosturijärjestelmien huoltojen suunnitteluun ja älykirjelaatikkoonkin.
Telian liiketoimintapäällikkö Mikael Sundholm sanoo, että Touhulan sisäilmapilotti on esimerkki Telia IoT-Office-palvelusta, joka tuottaa aitoa hyötyä arkeen.
”On hienoa, että antureiden mittaaman datan avulla on jo pystytty puuttumaan epäkohtiin. On tärkeää, että kaikki osapuolet katsovat samoja graafeja. Kun kaikki näkevät saman tiedon, mutu jää pois. Asioista on helpompi keskustella, kun tulokset perustuvat faktaan ja aitoon mittaustietoon.”
Teksti: Henna Rautiainen
Kuvat: Kimmo Räisänen