Telian datakeskuksesta tulee tuplasti Eduskuntatalon kokoinen

Suomalaiseen peruskallioon louhittuun monttuun nousee maamme modernein, energiatehokkain ja turvallisin avoin datakeskus. Telia rakennuttaa parhaillaan Helsingin Pitäjänmäkeen Pohjoismaiden suurinta datan prosessointi- ja tallennuskeskusta. Datakeskus tarjoaa palveluja niin kotimaisille kuin kansainvälisille yrityksille.

Helsinki on Euroopan kallioisin pääkaupunki. Kallioinen on myös Helsingin Pitäjänmäellä sijaitseva hehtaarin kokoinen tontti, jonne Telia rakennuttaa modernia ja kaikille yrityksille avointa datakeskusta.

Ennen kuin rakennus nousi harjakorkeuteen, paikalta louhittiin tuhansia rekkakuormallisia kalliota ja maata.

”Suomalaiseen peruskallioon louhittu monttu on tilavuudeltaan suurempi kuin Eduskuntatalo”, kertoo datakeskuksen rakennusprojektin johtaja Juha Ekman.

Rakennukseen tulee kolme maanpäällistä kerrosta. Neliöitä datakeskuksessa on yhteensä noin 34 000, ja tilavuudeltaan se on kaksi kertaa Eduskuntatalon kokoinen. Täältä käsin tarjotaan palveluja niin suomalaisille kuin kansainvälisille yrityksille.

Telia Helsinki Data Centerillä onkin suuri merkitys Helsingin, Suomen ja Telian kansainvälistymisessä. Jättimäinen konesali uudistaa suomalaista digiteollisuutta. Keskuksen asiakkaiksi halutaan muun muassa pilvipalveluiden tarjoajia ja supertietokoneita hyödyntäviä yrityksiä, esimerkiksi autoteollisuutta.

Datakeskuksen verkkoyhteydet kattavat koko maailman. Asiakkaiksi tulevat yritykset pystyvät keskuksen palveluiden avulla nostamaan automaation astetta ja siten vapauttamaan omia resurssejaan ylläpidosta kehittämiseen.

Datakeskukseen mahtuu jopa 200 000 palvelinta, jotka voisivat teoriassa palvella jopa miljoonia yrityksiä yhtä aikaa. Jokaisessa pitsalaatikon kokoisessa palvelimessa pyörii tulevaisuudessa jopa satojen yritysten dataa. 

Palvelimet sijoitetaan 5000 räkkiin eli jääkaappi-pakastimen kokoiseen laitekaappiin. Tehokkuuden ja nopeuden lisäksi turvallisuus on datakeskuksessa kaiken A ja O.

Datakeskuksen turvallisuus varmistetaan monin eri tavoin – sekä rakennusvaiheessa että sitten, kun keskus on toiminnassa.
”Turvallisuussuunnitelmien pohjana on käytetty erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä standardeja”, Ekman kertoo.

Rakennuksen uumenissa kiemurtelee 28 kilometrin verran talotekniikan putkia ja niin ikään kilometritolkulla tietoliikenteen kaapeleita.
Kaikki putket ja kaapelit on ”kahdennettu” eli jos jokin niistä menisi rikki, toinen vastaava korvaisi rikki menneen ja siten turvaisi toiminnan.
Laitos muodostaa itsenäisen saarekkeen, joka toimii silloinkin, jos valtakunnallinen sähköverkko lakkaisi toimimasta.

Datakeskus on erittäin energiatehokas. Keskuksen kaiken tekniikan valintakriteerinä ovat olleet kansainväliset energiatehokkuusvaatimukset. Datakeskus tavoittelee muun muassa tärkeitä *LEED- ja **CEEDA -ympäristösertifikaatteja, jotka ovat monelle kotimaiselle ja kansainväliselle yritykselle erittäin tärkeitä.

Datakeskus käyttää uusiutuvia energiamuotoja, ja sen tuottamalla lämmöllä pystytään lämmittämään jopa 20 000 kerrostalohuoneistoa.

”Huikein juttu on, että datakeskus toimittaa laitokselta Fortumin kaukolämpöverkkoon valmiiksi käyttökelpoista lämpöä. Tämä on Pohjoismaissa ainutlaatuista”, Ekman sanoo.

Teksti: Milla Rautiainen
Kuva: Jaakko Lukumaa 

*LEED = Leadership in Energy and Environmental Design. Kansainvälisesti vertailukelpoinen vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä. Saadakseen sertifioinnin rakennuksen tulee täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset, jotka liittyvät muun muassa rakennuksen sijaintipaikan kestävyyteen sekä energian-, veden- ja materiaalien kulutukseen koko elinkaaren aikana.

**CEEDA = Certified energy efficient data center award. Energiatehokkuuden arviointimalli.