Suuri älykaupunkiseikkailu 2021

Teppo Rantanen tuli tekemään Tampereesta maailman parhaan älykaupungin. Aikaa on neljä vuotta. Kaikki paukut on laitettu nyt digitalisaatioon.

Kun liki 230 000 ihmisen asuinpaikasta tehdään älykäs kaupunki, pitää kaiken loksahtaa kohdalleen. Kaupungin ylimmässä poliittisessa johdossa ja virkamiesjohdossa tarvitaan oikeanlaista mentaliteettia. Pitää olla halua viedä asioita rohkeassa eteenpäin digitaalisessa etunojassa. 

Mukaan pitää saada yritykset, yliopistot, korkeakoulut ja muu koulutus. Tutkimuslaitokset, rahoittajat, sijoittajat ja tietenkin kaupungin asukkaat. ” Tampereella nämä muodostavat kokonaisuuden, jollaista ei ole missään muualla”, sanoo kaupungin elinvoimajohtaja Teppo Rantanen. 

”Siihen kun lisätään vielä kaupungin vahvasta Nokia-taustasta kumpuavaa kovaa teknologiaosaamista, piisaa kaupungissa potentiaalia. Tällä on paljon teknologiayrityksiä ja se tukee älykaupungin kehitystä. Asioita on myös lähdetty viemään rohkeasti eteenpäin.” 

Tamperetta lähdetään digitalisoimaan seitsemällä osa-alueella. Hyötyjä haetaan liikkumisen, terveyden, teollisuuden, koulutuksen, hallinnon, rakennusten ja infrastruktuurin jokaiselta osa-alueelta. Kaupungilla on viiden vuoden suunnitelma, jossa määritellään vuosi kerallaan, mitä tapahtuu.

”Nyt kaikkeen joudutaan käyttämään jopa hieman enemmän rahaa, koska vanha analoginen pohja on vielä olemassa. Kun saamme uudistukset toimimaan, kustannukset pienenevät vuosi vuodelta. Vuonna 2021 digitaalisilla palveluilla voidaan korvata paljon sellaista, mihin vielä nyt tarvitaan ihmistä.”

Älykaupungiksi paikallisia vahvuuksia korostaen

Kun töitä on paljon, pitää jostain aina aloittaa. Tampereella on päätetty aloittaa niistä asioista, joissa ollaan vahvoja. Rantanen kertoo kolme esimerkkiä:

1. Vahva teollinen pohja

”Älykäs teollisuus on se, mistä olemme lähteneet vahvasti liikkeelle. Meillä on jo nyt siellä paljon toimijoita, jotka olemme tuoneet älykaupungin kontekstiin. Tulee uusia tuotantoratkaisuja, uusia tuotteita ja kilpailua. Tarvitaan uusia ajatuksia siitä, miten ideat skaalataan bisnekseksi. 

Ensimmäisessä vaiheessa on pakko ottaa riskejä. Siksi meillä on käytössä siemenrahaa, jolla autamme pienempiä yrityksiä tulemaan mukaan. Pitää tietysti olla valmis siihen, että jos ei toimi, vedetään ruksi yli ja siirrytään seuraavaan pilottiin. Niin sanottu fail fast -kulttuuri elää tässä vaiheessa vahvasti.” 

2. Älykäs liikenne

”Olemme rakentaneet yhteistyöverkostoa suomalaisten, pohjoismaisten ja eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Liikenteestä on helppo vaihtaa ajatuksia, koska kaikilla on jotain käynnissä sillä alueella. Pyrimme yhdessä miettimään, miten ja mitä saamme aikaan liikenteessä.

Kun Tampereen uusi raitiovaunu alkaa visiomme mukaan kulkea vuonna 2021, hoidetaan liityntäliikenne Hervannassa ja kaupunkikampuksella autonomisilla sähköbusseilla. Silloin autonomisen liikenteen mahdollistavien 5G-alustojen pitää olla kunnossa. 

Älykkäimmillään kehitys johtaa siihen, että ihmisen kulkemisen kustannuksia voidaan optimoida jatkuvasti. Kun kuljen esimerkiksi tietyn matkan tarpeeksi monta kertaa, siitä muodostuu automaattisesti sarjalippu, eikä minun tarvitse ostaa sellaista erikseen. 

Ei myöskään tarvitse itse miettiä, mitä välinettä kannatta käyttää. Voi aloittaa kaupunkipyörällä, jonka käytöstä veloitetaan tietyllä tavalla. Seuraavaksi voi jatkaa raitiovaunulla tai autonomisella autolla, joiden käytöstä veloitetaan toisella tavalla. Taustalla toimii älykäs alusta, joka myös opastaa. Oman auton käyttäjille kerrotaan koko ajajan optimireitti ja se, annattaako jättää auto jonnekin ja jatkaa julkisilla.”

3. Terveydenhuolto

”Tampere on terveydenhuollon kannalta todella mielenkiintoinen konteksti. Meillä on vahvaa korkeakouluosaamista, vahva teknologiatausta ja vahva sairaanhoitopiiri. Kun nämä laitetaan yhteen uusien innovaatioiden kanssa, niin hyvä tulee. 

Esimerkiksi Nokia on vahvasti mukana kehittämässä teknologiaa sairaanhoidon puolelle. Uusia konsepteja mietitään myös Tekesin kanssa. Yksi niistä on IoT-sairaala, joka ei vaadi lainkaan fyysistä sairaalarakennusta, vaan potilasta voidaan hoitaa kotona. Tarvitaan vain riittävästi sensoreita, riittävät yhteydet ja riittävästi älykkyyttä ja analytiikkaa. Olemme tehneet jo paljon pilotteja. Mahdollisuuksia sekä hoiva- että terveydenhuollon puolella on valtavasti.”

Softaa, yhteyksiä ja sensoreita 

Kun Tampereesta tehdään maailman johtava älykaupunki, tarvitaan softaa, yhteyksiä ja sensoreita. Tarvitaan paikallisia toimijoita ja kanainvälisten yhtiöiden isoja muskeleita. Kaikkien pitää puhaltaa yhteiseen älyhiileen. 

”Kaupungin ensisijainen tehtävä on tarjota asukkailleen ne palvelut, joita he tarvitsevat. Kaupungin ei tarvitse tehdä niitä itse, vaan se voi mahdollistaa tekemisen. Kaupungilla ei välttämättä tarvitse olla roolia esimerkiksi liikennevälineiden omistajana. Rooli voi olla pikemminkin katsoa, että systeemi toimii. Palkinto on se, että Tampereelle tulee lisää tyytyväisiä asukkaita ja yrityksiä,” kiteyttää Rantanen.