Robotiikan rynnistys mullistaa työelämän – työpäivän pituus voi olla 2–4 tuntia
Syväoppivat robotit mullistavat maailmaa ja ihmisten elämää enemmän kuin mikään muu asia ihmiskunnan historiassa – jopa antibiootteja, polttomoottoria tai mikrosirua enemmän. Se vaikuttaa väistämättä työelämään, sillä automaatio ja sen uusi taso robotisaatio uudistavat työnteon tapoja.
Miltä kuulostaisi, jos normaalin työpäivän pituus olisi 2–4 tuntia? Se voi olla täyttä totta lähitulevaisuudessa. Teknologia on jo nyt hävittänyt lukuisia työtehtäviä, mutta se on myös luonut täysin uusia ammatteja.
– Robotiikka on tätä päivää. Suomessa ei kuitenkaan ymmärretä, kuinka merkittävästä asiasta on kyse, parahtaa Robotics Finland -hankkeen edistäjä Cristina Andersson.
Palkkatyö vähenee
Siinä missä maailmalla on julkaistu elinkeinopoliittisia strategioita, ollaan Suomessa robotiikan ja keinoälyn suhteen jäljessä. Suomessa on tehty Valtioneuvoston periaatepäätös, mutta yhteiskunta ei ole varautunut palkkatyön muodon muutokseen.
– Työntekijät voivat tehdä lyhyempiä työpäiviä osaomisteisten robottien ansiosta. Palkkatyön osuus voi jäädä 2–4 tuntiin ja loppuosa tuloista tulee siitä, että työntekijöiden osaomisteiset robotit tekevät töitä kellon ympäri, ennustaa Andersson.
Työnkuvat muuttuvat
Perinteiset teollisuusrobotit tekevät likaiset, tylsät ja vaaralliset työt, minkä seurauksena työ on muuttunut fyysisesti vähemmän rasittavaksi. Uudenlaiset robotit kykenevät kybertöihin, jolloin työntekijä voi ohjata robottiarmeijaa etänä.
– Ei ole olemassa alaa, jolle robotit eivät tulisi, toteaa Andersson.
Vaikka automaatio ja robotiikka yleistyvät työelämässä, tarvitaan työntekijöitä jatkossakin. Kun Uudenkaupungin autotehtaalle hankittiin 300 uutta robottia, tarvittiin tuhat uutta työntekijää. Lisäksi automaatio ja robotiikka luovat täysin uudenlaisia ammattinimikkeitä, kuten robotiikkajohtajia. Uudenlaisiin työnkuviin ei kuitenkaan ole varsinaista koulutusta, minkä vuoksi työpaikat kouluttavat oman henkilökuntansa.
Millaisia osaajia tarvitaan?
Robotiikka edellyttää kaikenlaisia osaajia, sillä robottien taustalla toimii laaja palvelumuotoilun verkosto. Työntekijöiden työnkuva muuttuu korkean tason tehtäviksi, kun he luovat konsepteja robottien toteutettaviksi. Asiantuntijoita tarvitaan esimerkiksi terveydenhuollon, teknologian, designin ja ympäristön suunnittelun parissa.
– Meillä on ihmis- ja osaajaryhmiä, jotka haluavat olla ratkaisemassa ongelmia ja kehittämässä palveluita. He eivät kuitenkaan välttämättä halua olla yritysten palkkalistoilla, minkä vuoksi järjestetään erilaisia hackatoneja, koodausseminaareja ja workshoppeja. Niissä voi syntyä aivan uudenlaisia palveluinnovaatioita, kertoo Telian Chief Digital Officer Jani Engberg.
Robotiikan parissa työskentelevien henkilöiden tulee ymmärtää, kuinka keinoäly toimii ja millainen logiikka sen taustalla on. Tällä hetkellä esimerkiksi chat-robotit antavat ennalta määriteltyjä vastauksia, jotka ihmiset ovat heidän tietokantaansa syöttäneet. Seuraavassa vaiheessa robotit toimivat keinoälyn varassa ja osaavat antaa vastauksia itsenäisesti. Chat-robotiikan 2.0 -vaiheeseen siirtyminen edellyttää työntekijöiltä aktiivista datan keräämistä, sillä kehitys ei tapahdu ilman ihmisen toimintaa.
– Robotiikka auttaa ihmisiä parempiin suorituksiin. Edelleen kuitenkin tarvitaan työntekijöitä miettimään, miten tietovarastot rakennetaan datacentereiden ja pilvipalveluiden avulla. Ei niitä mikään kone suunnittele, muistuttaa Engberg.
Uudenlaista yrittäjyyttä
Telian Jani Engberg nostaa esille myös yrittäjyyden, joka onnistuu teknologiayhteiskunnassa vähillä resursseilla. Startup-kulttuuri luo rajattomat mahdollisuudet innovoida pieniä ja suuria asioita, jotka muuttavat ihmisten arkea ja työtä.
Tietoliikenneyhteydet puolestaan mahdollistavat, että innovaatio leviää nopeasti ja tavoittaa käytännössä koko maailman. Siinä missä ennen yrityksen piti rakentaa tehtaita ja kouluttaa työntekijöitä laajentaakseen toimintaansa, nykypäivänä toimiva digitaalinen liiketoiminta voidaan laajentaa maailmanlaajuiseksi ilman suuria investointeja.
– Yritysten organisaatioiden on muututtava, mikäli aiotaan kehittää uutta. Yritysten tulee miettiä, kuinka vastuu voidaan siirtää alemmas tai kuinka voidaan työskennellä ilman siiloja. Uudenlaisiin työnteon tapoihin on siten suhtauduttava avoimemmin kuin koskaan aiemmin, toteaa Engberg.
Robotit tulevat ihmisten arkeen
Teollisen työn teknologian murros kesti 50 vuotta, mutta palvelutyön murroksen ennakoidaan tapahtuvan alle kymmenessä vuodessa. Kansainvälisen robotiikkayhdistys IFR:n mukaan vuosina 2015–2018 palvelurobottien määrä kasvaa 15 400 prosenttia, mikä tarkoittaa kasvua 200 000 robotista 35 miljoonaan kappaleeseen.
– Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa robotit tulevat ihmisten arkeen. Kotirobotit ovat uusi asia, joita esimerkiksi Sonera voisi jatkossa hyödyntää, toteaa Andersson.
McKinseyn konsulttitoimisto arvioi, että robotiikan taloudelliset vaikutukset vuoteen 2025 mennessä ovat noin 6,4 triljoonaa dollaria. Vaikutukset tulevat työntekijöiden parantuneesta terveydestä, uusista tuotteista ja uusista tavoista valmistaa tuotteita.
– Työ on uuvuttanut monia ihmisiä ja tälläkin hetkellä on paljon ihmisiä, jotka tarvitsisivat apua työhön. Robotit voisivat tuoda tällaisen avun. Annetaan roboteille mahdollisuus näyttää, mihin ne pystyvät, summaa Andersson.