Mistä tunnistat, ettei pilviympäristösi ole hallinnassa? Katso 7 merkkiä

Paineet liiketoiminnan digitalisoinnille ovat kovat, ja tällä hetkellä uusia, digitaalisia palveluja, kehitetään ja otetaan käyttöön kiihtyvällä vauhdilla. Kiireessä suunnitelmallisuus voi jäädä taka-alalle ja tekniseen ympäristöön rakennetaan toisistaan irrallisia, pistemäisiä ratkaisuja. Näiden seurauksena alkaa kertyä erilaista teknistä velkaa, joka voi jatkossa hidastaa kehitystä, heikentää jatkuvien palveluiden laatua ja lisätä kustannuksia. Kokonaiskuva pilvi- ja IT-ympäristöstä alkaa hämärtyä ja hallinta karkaa vähitellen käsistä.

Alla on esitetty seitsemän mahdollista kipupistettä, jotka kertovat siitä, että pilviympäristön hallinta kaipaa ryhtiliikettä. Nämä seitsemän kipupistettä huomioimalla pilviympäristön hallinnasta voidaan ottaa jämäkämpi ote ja mahdollistaa ympäristön tehokkuus ja hallittavuus myös jatkossa.

1. Näkemys järjestelmäympäristöstä ei ole yhtenäinen

Onko yritykselläsi ajantasainen kokonaiskuva järjestelmäympäristöstä, esimerkiksi järjestelmäkartta? Se tukee kokonaisarkkitehtuuriajattelua ja tarjoaa yhtenäisen tilannekuvan sisältäen mm. sovellukset sekä niiden kriittisyydet ja riippuvuudet. Lisäksi se tarjoaa näkymän vastuutahoihin ja linkitykset esimerkiksi pilvi- ja kapasiteettiresursseihin.

Ajantasainen kokonaiskuva järjestelmäympäristöstä mahdollistaa koordinoidumman ja turvallisemman kehittämisen sekä kustannustehokkaammat ja hallitummat jatkuvat palvelut, kun eri osioista muodostuva kokonaisuus ja niiden riippuvuudet tunnetaan paremmin.

2. Kustannusten hallinta on jälkijättöistä

Vaikka julkisen pilven palvelut mahdollistavat ketterän kehityksen ja toiminnan, niiden hyödyntäminen voi joissain tilanteissa myös nostaa kustannuksia, mikäli ei esimerkiksi huomioida projektinvaiheiden eri volyymitarpeita tai hyödynnetä pilvipalveluiden optimointimahdollisuuksia vaihtelevissa liiketoimintatilanteissa. Yllätyksiä voivat aiheuttaa myös hybridiympäristöt, joissa dataliikennettä tapahtuu perinteisen kapasiteettiympäristön ja pilvipalveluiden välillä. Kustannusten ennustamisesta tulee mutkikasta ja niiden hallinta muuttuu jälkijättöiseksi.

Tutustu pilvi- ja konesalipalveluihin

3. Rutiinitehtävät vievät ajan kehittämistyöltä

IT-asiantuntijoiden ajankäyttö vaikuttaa usein painottuvan IT-rutiinitehtävien hoitoon, jos esimerkiksi pilvipalveluiden tarjoamat erilaiset automaatiot ja vakioidut palvelumallit eivät ole käytössä. Tällöin kehitystyöhön ei jää riittävästi aikaa, minkä seurauksena IT-tiimin kyky palvella liiketoimintaa hidastuu ja heikkenee.

4. Palveluiden kehittäminen on pistemäistä ja kallista

Jos rutiinityöt vievät IT-tiimin ajan ja toiminta on reagoivaa, saattaa liiketoiminta haluta nopeuttaa digipalveluiden kehitystä hyödyntämällä itsenäisesti ulkoisia sovelluskehittäjiä ja rakentamalla uusia palveluita, jotka voivat muodostua pistemäisiksi ja olla irrallisia organisaation järjestelmäarkkitehtuureista ja jatkuvista palveluista. Esimerkiksi poikkeustilanteissa tai jatkokehitysvaiheessa ne voivat luoda teknisiä ja liiketoiminnallisia haasteita sekä odottamattomia lisäkustannuksia.

5. Osaamista on niukasti ja sen kehittäminen on haastavaa

Kyvykkyydet ja sen kehitys koetaan eri organisaatioiden tietohallintopäättäjien keskuudessa tutkitusti merkittäväksi haasteeksi erityisesti pilvipalveluiden alueella. Pelkästään pilvipalveluiden ostaminen vaatii asiantuntemusta, pilvipalveluiden kehittämisosaamisesta puhumattakaan. Yrityksen osaamisen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja myös hyvää henkilöstöjohtamista. Siksi on tärkeää tunnistaa oman osaamistason lisäksi nykyisten IT-kumppanien kyvyt. Paras tae oman osaamisen kehittymiselle on kyvykäs kumppani.

6. Tietohallinto ja sovelluskehitys eivät tue toisiaan riittävästi

On melko yleistä, että ohjelmistokehittäjät kokevat tarpeen toimia hyvinkin itsenäisesti – jopa tuotantoympäristöissä. Tällainen voi etenkin suuremmissa organisaatioissa ja järjestelmäkokonaisuuksissa synnyttää teknologia- ja liiketoimintahaasteita. Siksi julkipilvipalveluissa kannattaa tarjota kehittäjille ns. CI-/CD-toiminnan mahdollistavat työmallit ja tätä tukevat tehokkaat työkalut. Siihen liittyvät myös positiiviset kontrollit, kuten yhteiset ’playbookit’ ja niitä tukevat vastuu- ja tehtävälistat eri sidosryhmien yhteistyötä tukemaan.

7. Ylläpito ja jatkuvat palvelut vaativat asiantuntemusta

Vaikka ylläpitotoiminta koetaan usein pakolliseksi ja ”vain” arkipäivän rutiiniksi, vaatii sen tehokas ja laadukas toiminta suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä ja aktiivista sidosryhmäviestintää. Ilman hallittuja toimintamalleja esimerkiksi poikkeamatilanteiden hallinta ei toimi. Tällöin yllättävät järjestelmähäiriöt vaikuttavat kriittisesti monimuotoisten digitaalisten palveluiden käyttöön, ja voivat ulottua nopeasti asiakas- ja kumppanirajapintaan asti. Jos ylläpitorutiinit eivät ole hallinnassa, voivat esimerkiksi kriittiset päivitykset tai varmistukset jäädä tekemättä. Pahimmillaan huolimaton toiminta saattaa synnyttää taloudellisia tappioita.

Teksti: Jukka Ahtikari