Pilvipalvelut – vältä nämä sudenkuopat ja huomioi oikeat asiat pilviympäristössä

Miten päästä pilveen mahdollisimman viiveettömällä yhteydellä ja kustannustehokkaasti? Kuinka pilvipalveluiden piilokustannukset ja tietoturvariskit voi välttää? Pureuduimme ajankohtaisiin pilvikysymyksiin Telian asiantuntijan Ville Jussilan opastuksella.

Jussila nostaa ensimmäiseksi esille pilvipalveluiden kustannukset. Kulut saattavat hänen mukaansa helposti karata käsistä, sillä julkisten pilvipalveluiden hinnoittelumallit voivat olla todella monimutkaisia.

”Hintakomponentteja voi julkisessa pilvessä olla niin paljon, että todelliset kustannukset paljastuvat ehkä vasta laskulta. Tässä vaiheessa palvelua ei kuitenkaan välttämättä pysty enää peruuttamaan”, Jussila kuvaa.

”Palvelun tunti- tai sekuntihinnat saattavat näyttää edulliselta, mutta kun ne lasketaan auki vuosi- tai kuukausitasolla, hinnat voivatkin olla käytännössä markkinahintoja tai jopa niitä korkeampia. Esimerkiksi verkkoliikenteestä veloitetaan usein erikseen, mikä taas Telian palveluissa sisältyy hintaan. Itsellenikin tuli yllätyksenä, että julkisessa pilvessä verkkoliikenteeseen voi upota jopa kymmeniä tuhansia euroja kuukaudessa kapasiteetin lisäksi.”

Mikä hinnoittelumalli on kustannustehokkain?

Julkisessa pilvessä palvelusta maksetaan joko tarveperusteisesti tai maksamalla haluttu palvelinkapasiteetti ennakkomaksuna esimerkiksi kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Kolmen vuoden sitoutumiseen asiakkaita houkutellaan jopa 75 prosentin alennuksilla.

”Jos tarvitaan esimerkiksi noin 1 000 perustason palvelinta, voivat kolmen vuoden kokonaiskustannukset vaihdella sopimustyypistä riippuen hieman alle parista miljoonasta eurosta melkein kuuteen miljoonaan euroon asti. Ennakkomaksut tulevat näennäisesti edullisemmaksi, mutta tällöin palveluun ei voi tehdä muutoksia, jos kapasiteetin tarve onkin ennakoitua pienempi. Moni päätyykin ostamaan palvelua niin sanotun on demand -hinnoittelun pohjalta, jolloin kapasiteettia voi säätää tarpeen mukaan. Tällöin hintataso on kuitenkin julkisessa pilvessä todella korkea.”

”Olemme Telialla luoneet hinnoittelumallin, jossa asiakas ostaa meiltä kapasiteettia minuuttihinnalla tarpeen mukaan ilman sitoumuksia ja jossa kustannukset jäävät parhaimmillaan alhaisemmaksi kuin julkisen pilven upfront- eli ennakkomaksuihin perustuvassa hinnoittelussa. Ja mikä parasta – verkkokustannukset pysyvät kontrollissa”, Jussila mainostaa.

Kumppani voi tarjota nopeammat yhteydet pilveen

Julkinen pilvi toimii yleensä itsepalveluperiaatteella. Asiantunteva kumppani voikin tuoda merkittävää lisäarvoa pilvipalveluiden ostajalle: ”Kun palveluita ostetaan luottokortilla suoraan pilvipalveluntarjoajalta, niin palvelu sisältää vain varsinaisen pilvipalvelun itsepalveluna eikä esimerkiksi valvontaa, kustannusseurantaa tai tietoturvanhallintaa. Monella asiakkaalla on näiden lisäksi tarvetta myös suunnitteluavulle tai muulle kumppanin tarjoamalle konsultoinnille. Suosittelenkin yleensä asiakkaillemme pilvipalveluiden ostamista kumppanin avulla”, Jussila toteaa.

Kumppani voi tuoda mukanaan myös muita etuja, kuten nopeammat yhteydet pilveen: ”Lähtökohtaisesti oma laitetila ei mahdollista huippunopeita yhteyksiä julkiseen pilveen. Kumppanin, kuten Telian, kautta nämä on kuitenkin mahdollista saada”, Jussila selvittää.

Checklist pilvipalveluiden ostajalle

• Varmista, että tiedät julkisen pilven kaikki kustannukset ja että olet laskenut kulut, kuten verkkoliikennekustannukset, auki ennen sitoutumista. Asiantunteva kumppani voi auttaa kustannusten hallinnassa, ja julkisen pilven ostaminen voi olla helpompaa sekä kustannustehokkaampaa kumppanin kautta.
• Mieti, mikä on riittävä tietoturvataso sovellukselle. Esimerkiksi Telia Helsinki Data Centerissä asiakkailla on mahdollista saada VAHTI-vaatimukset täyttäviä palveluita.
• Varmista toiminnan jatkuvuus kahdennetulla ratkaisulla – kumppanin konesali toimii hyvänä varaympäristönä.
• Muista, että julkisessa pilvessä toimitaan palveluntuottajan ehdoilla – sinne ei voi viedä omia laitteita, ja yhteydet ovat sellaiset, millaisiksi palveluntarjoaja on ne määritellyt.
• Julkinen pilvi sekä co-location-palvelut eivät ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi Telia Helsinki Data Center voi toimia yrityksen tai organisaation verkkohubina, josta saa viiveettömät yhteydet julkiseen pilveen ja jota voidaan lisäksi hyödyntää myös laitetilana.
• Mieti sovelluskohtaisesti, millainen pilviympäristö on sovellukselle paras. Harva sovellus voi lopulta olla vain yhdessä paikassa – pilvi tarjoaa joustoa ja dynaamisuutta, kun taas co-location-ympäristön vahvuuksia ovat jatkuvuus, pysyvyys sekä tietoturva.
• Julkinen pilvi toimii itsepalveluperiaatteella. Kumppanin kautta voit saada laajemman palvelukokonaisuuden, joka pitää sisällään muun muassa valvontapalveluita, tietoturvanhallintaa ja konsultointiapua.