Pilvipalvelut voivat tehdä yrityksen tiedonkäsittelystä huomattavasti kustannustehokkaampaa ja luotettavampaa verrattuna siihen, että IT-laitteet hankittaisiin yrityksen omistukseen. Toisin kuin joskus oletetaan, pilvi ei kuitenkaan ole ihmelääke, joka sopii kaikkiin tilanteisiin. Telian Senior Advisor Teemu Ollilainen ottaa kantaa yleisimpiin yritysjohdon kysymyksiin.
Pilvipalveluista puhutaan nyt paljon. Mitä pilvipalvelu oikein tarkoittaa?
Pilvipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ohjelmistoja ja sovelluksia, jotka eivät sijaitse yrityksen omilla tietokoneilla tai palvelimella, vaan pilvipalvelua tarjoavan yrityksen palvelimella. Pilvipalveluihin pääsee käsiksi verkkoyhteyden välityksellä ja niistä maksetaan käytön mukaan.
Toisin kuin yrityksen oma palvelinkapasiteetti, pilvipalvelut ovat skaalautuvia. Tästä oiva arkinen esimerkki on verkkokauppa tai lippupalvelu. Jos suositun maailmantähden liput tulevat myyntiin tänään tai jos yritys tarjoaa vaikkapa Black Fridayn kunniaksi huikeita alennuksia, verkkopalvelussa on todennäköisesti aikamoinen ruuhka. Perinteisellä mallilla, kuten omalla ”raudalla” tai virtualisoidulla alustalla, palvelimet saattaisivat kaatua kuorman alla, mikä syö bisnestä ja asiakaskokemusta.
Sen sijaan pilvipalveluita hyödynnettäessä nostetaan rinnalle toinen palvelin, jos ensimmäisen palvelimen kuorma nousee yli 80 prosenttiin. Tätä voidaan jatkaa niin kauan, kunnes kapasiteetti riittää varmasti. Pilvipalveluiden avulla voidaan varmistaa palveluiden toimintavarmuus myös poikkeustilanteissa, kuten verkkopalvelun kävijäryntäyksessä.
Miksi yhä useammat yritykset siirtyvät käyttämään pilvipalveluja?
Muun muassa siksi, että usein on järkevämpää maksaa jonkin asian käytöstä kuin sen omistamisesta. Ennen palvelimet ja muu IT-rauta on hankittu etupainotteisesti, täyttämään myös tulevien vuosien oletetut tarpeet. Sovelluksista on puolestaan maksettu ennakkoon lisenssit tietylle oletetulle käyttäjämäärälle vaikkapa viideksi vuodeksi.
Kun IT-infra hankitaan palveluna, kustannukset pohjautuvat todelliseen käyttöön esimerkiksi minuutti- tai tuntipohjaisesti. Se on yritykselle helpompaa ja tekee IT-kustannuksista ennustettavampia. Pilvipalvelut joustavat liiketoiminnan tarpeiden mukaan, ja yrityksen ei tarvitse investoida oman IT-infran ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Mitkä ovat yrityspäättäjien yleisimmät väärinymmärrykset pilveen liittyen?
Yleisin väärinymmärrys on se, että pilvipalvelun avulla IT-hommat hoituvat aina kätevämmin ja halvemmalla. Se ei ole aivan totta. Pitää ymmärtää oma sovelluskokonaisuus ja se, mitä sovellusta kannattaa pyörittää missäkin.
Oikeassa käyttötarkoituksessa pilvi on varmasti halvempi ja väärässä varmasti kalliimpi. Jos käyttö on enimmäkseen sellaista, että yritys julkaisee asiakkailleen vaikka nettipalveluita, pilvipalvelu tulee taatusti halvemmaksi. Jos taas IT:n tärkein tehtävä on tarjota yrityksen omille käyttäjille perinteisiin sovelluksiin perustuvia sisäverkkopalveluita, pilvi on takuuvarmasti kalliimpi.
Tiukassa istuu myös uskomus, että kun yritys siirtää sovellukset pilvipalveluun, sen ei tarvitse itse enää hallinnoida IT:tä lainkaan. Tosiasiassa pilvialustat perustuvat itsepalveluperiaatteelle. Pilveen siirtyvällä yrityksellä pitää olla joko omaa IT-osaamista tai hyvä kumppani, jonka kanssa pidetään kunnossa muun muassa kaikki hallinta- ja valvontakomponentit, käyttöjärjestelmien ajantasaisuus sekä kokonaisuuden kyberturvallisuudesta ja jatkuvuudesta huolehtiminen.
Mitä vaihtoehtoja pilvipalveluista kiinnostuneella yrityksellä on?
Yhtä ääripäätä edustavat julkiset pilvipalvelut. Ne ovat jonkun palveluntarjoajan – esimerkiksi Amazonin tai Microsoftin – ylläpitämiä, useiden käyttäjien jakamia ympäristöjä, jotka voi hankkia verkosta käyttöönsä kuka tahansa. Asteikon toisessa päässä ovat co-location-palvelut. Esimerkki niistä on Telian uusi datakeskus, jonne voimme ottaa vaikkapa asiakkaan omat palvelimet täysihoitoon.
Useamman pilvipalvelun yhdistelmää puolestaan kutsutaan hybridipilvipalveluksi, jollainen on esimerkiksi Microsoftin Azure Stack -palvelu. Esimerkiksi tiedonsiirron viiveestä eli latenssista sekä tietosuojalainsäädännöstä johtuen julkinen pilvipalvelu ei sovi kaikkien sovellusten alustaksi. Azure Stackin kaltaiset hybridipilvipalvelut mahdollistavat julkisen pilvipalvelun hyödyntämisen ja kriittisimpien palveluiden pyörittämisen yrityksen yksityisessä pilvipalvelussa.
Kuinka paljon yrityksen strategia tai toimiala vaikuttaa pilvipalvelun valintaan?
Huomattavasti. Tässä yrityksillä olisikin joskus parantamisen varaa. Jos hiukan karrikoin, jotkut yritykset tuntuvat valinneen Microsoftin julkisen Azure-pilvipalvelun sillä perusteella, että heillä on käytössään Windows-läppärit. Palvelun valinta vaatii kuitenkin hiukan strategisempaa pohdintaa.
Otetaan pari esimerkkiä. Jos yrityksen asiakkaat hakevat palvelimelta isoja määriä dataa, kuten tiedostoja tai videoita, kannattaa ottaa huomioon, että julkisissa pilvipalveluissa yksi kustannuskomponentti on lähtevä liikenne. Liiketoiminnan kasvaessa myös palvelusta lähtevän datan määrä kasvaa, samoin kuin lähtevästä liikenteestä aiheutuva kustannus.
Tai ajatellaan yritystä, jonka liiketoiminta nojautuu vahvasti omiin sovelluksiin. Yritys lähtee modernisoimaan omia sovelluksiaan pilvipalveluun, jotta ne skaalautuvat paremmin ja ne saadaan laajemman käyttäjäjoukon ulottuville. Silloin on strategisesti tärkeää pohtia, minkä pilvipalvelun valitsee, koska samalla yritys sitoutuu ympärillä olevaan ekosysteemiin. Esimerkiksi Amazonin julkiselle pilvialustalle suunniteltu sovellus ei sellaisenaan toimi Azure-ympäristössä.
Jos tiettyyn kaupalliseen alustaan sitoutuminen on yritykselle iso ongelma, sen kannattaa harkita avointa pilvipalvelua, jota Telialla edustaa Telia Inmics-Nebulan avoimen lähdekoodin Open Stackiin perustuva Cloud9 -palvelu. Avoimen pilven ominaisuudet ovat samat kuin muussakin julkisessa pilvessä, mutta palvelu perustuu avoimeen lähdekoodiin. Kun yritys rakentaa sovelluksensa sinne, se ei ole riippuvainen tietystä kaupallisesta ekosysteemistä.
Miten oman pilvipalvelukokonaisuuden suunnittelussa kannattaa lähteä liikkeelle?
Ensin kannattaa kartoittaa nykytila: mitä sovelluksia organisaatiolla on, mitkä ovat niiden elinkaaret ja mahdolliset jatkosuunnitelmat. Kannattaa myös miettiä, mitkä tiedot ja sovellukset voisivat asua minkäkin tyyppisessä palvelussa, jotta kustannus on järkevä ja jotta käytettävyys pysyy mahdollisimman hyvänä.
Lisäksi yrityksen kannattaa miettiä ICT-strategiaansa laajemmin, huomioiden verkottamisen, kyberturvallisuuden sekä pilvipalveluiden mukanaan tuoman murroksen. Suunnittelua kannattaa peilata yrityksen koko ICT-strategiaan.
Mihin suuntaan palvelut kehittyvät lähitulevaisuudessa?
Tällä hetkellä tietoa keskitetään yksittäisiin konesaleihin, mutta jatkossa kehitys saattaa kulkea kohti sitä, että osa tiedon käsittelystä ja varastoinnista tuodaan lähemmäs käyttäjiä, esimerkiksi paikallisiin palvelinkeskuksiin ja jopa sähkölaitteisiin.
Tällä on suuri merkitys muun muassa tulevaisuuden liikennepalveluille, kun älykkäät ajoneuvot yleistyvät. Älyauton pitää pystyä tekemään esimerkiksi jarrutuspäätös äärimmäisen nopeasti. Siinä tilanteessa ei ole aikaa odottaa, että datapaketti kiertää analysoitavaksi Yhdysvalloissa sijaitsevalle palvelimelle ja takaisin. Tehokkaampien laitteiden, paikallisesti käsiteltävän datan ja nopean 5G-yhteyden ansiosta oikea päätös onnistuu millisekunneissa.