Piloteista tositoimiin: autonominen liikenne on kaupallistumisen kynnyksellä

Autonomisten eli robottiajoneuvojen teknologia on kehittynyt parin viime vuoden aikana siinä määrin, että itsestään ajavalla bussilla voi jo matkata Helsingin liikenteessä turvallisesti. Ajoneuvojen kaupallistamisen edellytys on 5G-verkko, jonka peittoa kasvatetaan jatkuvasti.

Lokakuussa 2018 Nokian Espoon kampuksella huristi itsestään ajava auto. Ajoporon saamenkielistä nimeä kantava Juto-auto pystyi laserkeilainten avulla paikantamaan itsensä ja havaitsemaan esteet sekä ajamaan itsenäisesti sille määriteltyä reittiä rajatulla testialueella. Samalla Juto keräsi dataa ympäristöstään ja siirsi sitä Telian 5G-verkon välityksellä laboratorioon analysoitavaksi.

Varmuuden vuoksi autonomisessa autossa istui ajon aikana turvakuski, joka kuitenkin sai enimmäkseen ottaa rennosti ja roikotella käsiään ajoneuvon ikkunoiden ulkopuolella. Juton ohjelmistoteknologiasta vastasi kotimainen Sensible 4.

Miten liikenteen automaatio on kehittynyt sitten Nokian 5G-pilotin?

”Parin vuoden aikana automatiikka on lisääntynyt liikenteessä monin tavoin”, Telian 5G-asiantuntija Mika Raitola summaa. ”Esimerkiksi Norjan posti on pilotoinut postinkuljetusrobottia asuinalueilla, ja Yhdysvalloissa voi nykyään saada pitsalleen robottikyydin.”

Erityisesti Raitola haluaa nostaa esiin Helsingin Pasilassa kesällä 2020 toteutetun bussipilotin, jossa autonominen robottibussi kuljetti matkustajia vilkkaan liikenteen seassa liki kolmenkympin tuntivauhtia. ”Autonomisten ajoneuvojen teknologia on siis kehittynyt huomattavasti, kun niitä voidaan jo tuoda turvallisesti osaksi normaalia liikennettä”, Raitola sanoo.

Kuuntele podcast: Tekeekö 5G ajokortista turhakkeen?

Suomessa osataan yhä

Pasilan pilotin toteutti Helsingin kaupungin innovaatioyksikkö Forum Virium, jonka teknologiakumppani on Juto-autostakin vastannut Sensible 4 -yritys. Sensible 4 kehittää ajoneuvojen automatisointiin käytettävää ohjelmistoteknologiaa.

”Perustimme Sensible 4:n vuonna 2017, mutta yrityksemme juuret yltävät liikenteen automatiikan alkuvaiheisiin”, kertoo ohjelmisto-startupin varatoimitusjohtaja Tommi Rimpiläinen. Rimpiläinen sanoo, että yrityksen osaaminen pohjaa jo vuonna 1985 Teknillisessä korkeakoulussa (nykyisin osa Aalto-yliopistoa) alkaneeseen automaatiotutkimukseen. Vuosikymmenien akateemisen tutkimuksen aikana yrityksen perustajat ovat muun muassa olleet mukana rakentamassa yhtä maailman ensimmäisistä itseajavista autoista vuonna 1993.

Viimeisten parin vuoden aikana Sensible 4 on hakenut piloteilla varmuutta teknologiaansa. ”Hiljattain yrityksen teknologiaa käytettiin Ruotsissa autonomisessa 5G-bussissa, jonka kyytiin uskaltautui prinssi Danielkin”, Rimpiläinen kertoo.

5G ehtona kaupallistumiselle

Autonomiset ajoneuvot eivät sinänsä tarvitse mobiiliyhteyttä toimiakseen, mutta Rimpiläisen mukaan 5G-verkko on niiden kaupallistamisen kannalta erittäin olennaisessa roolissa. Sensible 4 tähtää robottibussien täysin kuskittomaan ajamiseen ja kaupalliseen käyttöönottoon ensimmäisenä maailmassa vuonna 2022.

Inhimillisestä valvonnasta ei tällöinkään aiota luopua kokonaan, vaan valvonta siirtyy ajoneuvoista etävalvomoon, jolloin yksi ihminen voi kerralla hallinnoida useaa ajoneuvoa. ”Turvakuskien pitäminen autoissa ei ole kannattavaa. Etäohjauksessa 5G-verkon lyhyt latenssi, toimintavarmuus ja kapasiteetti ovat liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömät.”

Rimpiläisen mukaan turvallisen etäohjauksen lisäksi 5G:tä tarvitaan siihen, että autonomisten ajoneuvojen keräämä data saadaan laajamittaisesti hyötykäyttöön. ”Dataa voidaan jatkossa välittää esimerkiksi robottibussiin sääasemilta, muista ajoneuvoista ja bussipysäkeiltä. Tällöin bussi osaa mukauttaa ajoaan säätilaan, välttää ruuhkat ja poimia matkustajat niiltä pysäkeiltä, joilla on ihmisiä.”

Vuoden 2018 Nokia-pilotin aikaan 5G-verkkoa vasta testattiin, ja verkon varsinainen lanseeraus tapahtui alkuvuonna 2019. ”Nyt Telian 5G-yhteys toimii jo lähes 50 kaupungissa, ja sen peittävyyttä laajennetaan jatkuvasti”, kertoo Telian Raitola.

Julkinen liikenne hyötyy ensiksi

Rimpiläinen ja Raitola katsovat, että autonomiset ajoneuvot tulevat ensimmäiseksi hyödyttämään nimenomaan taajamien joukkoliikennettä. ”Julkista liikennettä on kaupallisesti järkevää ohjata keskitetysti, eikä ajoneuvoissa tarvitse heti saavuttaa täydellistä autonomiaa. Reittejä voidaan lisäksi ajaa räätälöidymmin kutsuperiaatteella, mikä tuo joukkoliikenteen uusien asiakasryhmien ulottuville”, Rimpiläinen summaa. ”Tämä hyödyttää ympäristöäkin.”

Joukkoliikenne on Rimpiläisen mukaan järkevä ensimmäinen kaupallinen käyttökohde siksikin, että ensivaiheessa autonomisten bussien on ajettava vielä suhteellisen rajatulla alueella, esimerkiksi tietyssä kaupunginosassa. ”Aluerajoituksetta ajavat robottitaksit ovat todellisuutta varmaankin vasta joskus 2030-luvulla”, Rimpiläinen povaa.

 

Teksti: Satu Ekman
Kuvat: Sensible 4