Oma konesali voi olla kallis ja tehoton sijoitus

Konesali- ja datakeskusratkaisut saattavat bisnespäättäjän mielestä kuulostaa aiheilta, jotka kuuluvat visusti tietohallinnon tontille. Niillä on kuitenkin suuri liiketoiminnallinen merkitys. Telian Senior Offering Manager Eero Lindqvist kertoo, mitä jokaisen johtoryhmän jäsenen olisi hyvä tietää konesalipalveluista.

Keskeytynyt liiketoiminta voi tulla yritykselle kalliiksi

Joidenkin välittäjien kaupankäynti pörssissä keskeytyi kuluvan vuoden huhtikuussa, kun Nasdaq Nordicin palvelimia vaurioitui Tukholman lähellä palohälytyksen yhteydessä. Sammutusjärjestelmän laukeaminen aiheutti pamauksen ja paineaallon, minkä seurauksena jopa kolmasosa palvelimista tuhoutui.

”On riskitekijä yrityksille ja organisaatioille, mikäli palvelintilat eivät ole asianmukaiset. Jatkuvuuden hallinnan kannalta sillä on aidosti merkitystä, millaisissa tiloissa konesalia pyöritetään”, Lindqvist toteaa.

”Isot konesalit on yleensä paremmin varmistettu pieniin konesaleihin nähden. Esimerkiksi Telian datakeskuksessa on vesisumupohjainen sammutusjärjestelmä, joten vastaavaa tilannetta kuin Tukholmassa ei siellä voisi syntyä. Vesisumun etu on, että se ei vahingoita laitteita. Vesi on niin pieninä partikkeleina, että se ei tiivisty lämpimän laitteen pintaan”, Lindqvist selventää.

Isommat datakeskukset tarjoavat myös yhteyksiä useammalta eri toimijalta. Tälläkin on merkitystä jatkuvuuden hallinnan kannalta, kun asiakkaan ei tarvitse olla yhden operaattorin varassa.

Pääoman sitominen infraan ei tuo kilpailuetua

Oman konesali-infran rakentaminen ei ole järkevin mahdollinen investointikohde.

”Oma konesali ei yleensä tuo yritykselle mitään kilpailuetua. Se vaatii jatkuvia investointeja pysyäkseen ajan tasalla. Lisäksi se vaatii henkilöresursseja, jotka yritys voisi hyödyntää mieluummin vaikkapa kehittääkseen digitaalista liiketoimintaa”, Lindqvist selvittää.

Isommat konesalit ja datakeskukset tarjoavat myös teollisen mittakaavan etuja esimerkiksi kustannustehokkuudessa. Yksi esimerkki on tehotiheys eli se, millaiselle kuormalle konesali on mitoitettu. Asiakas hyötyy korkeasta tehotiheydestä yleensä siten, että hänen IT-laitteensa saadaan pakattua pienempään tilaan jolloin ei makseta ”turhista” neliöistä. Lisäksi se tarkoittaa, että resursseja ja energiaa ei hukata, vaan palvelu tuotetaan kestävästi ja ympäristöystävällisesti.

Konesalien energiatehokkuudella onkin suuri merkitys koko yhteiskunnan ja luonnon kannalta. Tällä hetkellä datakeskukset kuluttavat noin kolme prosenttia maailman sähköstä ja tuottavat hiilidioksidipäästöjä suunnilleen yhtä paljon kuin lentoliikenne (lähde: Independent).

”Isot datakeskukset pystyvät tuottamaan palveluita energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Mittakaava mahdollistaa muun muassa lämmön talteenoton ja kierrätyksen. Esimerkiksi Telia Helsinki Datacenterin tuottamalla lämpöenergialla voidaan lämmittää 20 000 kerrostaloasuntoa.”

Oman konesalin kokonaiskustannukset koostuvat monesta palasesta

Oman konesalin kokonaiskustannuksista voi olla hankalaa saada tarkkaa kuvaa. Mikäli konesali sijaitsee omassa toimistorakennuksessa, kiinteistön vuokra on yleensä yksi iso könttäsumma, samoin sähkölasku. Henkilökuluistakin on vaikea erotella, mikä liittyy juuri konesaliin ja mikä muuhun. Päälle tulee lisäksi erilaisia juoksevia kuluja muun muassa huolloista ja ylläpidosta.

”Oman konesalin sähkö-, jäähdytys- ja muu salitekniikka joudutaan yleensä hankkimaan etupainotteisesti ja täyttämään myös tulevien vuosien oletetut tarpeet. Tällaisen investoinnin takaisinmaksuun voi liittyä suurtakin epävarmuutta yritysten siirtäessä työkuormia yhä enemmän pilvipalveluihin”, Lindqvist sanoo.

”Kun tarvittava laitetila hankitaan palveluna kumppanilta, säästö tulee siitä, että, kustannus määräytyy todellisen käytön mukaan. Silloin kustannuksista tulee läpinäkyvämpiä ja ennustettavampia – ja pääsääntöisesti pienempiä. Ulkoistettu ratkaisu myös skaalautuu liiketoiminnan tarpeiden mukaan joustavasti niin ylös- kuin alaspäin.”