Kaikki artikkelit yrityksille

Talveksi etelän aurinkoon: onko unelmien liikkuva työ kohta kaikille arkea?

4 min

Sonera on nyt Telia.

Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Se tarkoittaa, että työ ei ole lukittu fyysiseen sijaintiin.

Suomalaisen it-yrityksen työntekijät muuttavat perheineen talveksi Aasian lämpöön tekemään töitä. Kaikki eivät lähde ulkomaille, vaan osa työskentelee milloin asiakkaalla, milloin yhteistyökumppanilla ja milloin kahvilassa. Jotkut työntekijät eivät lähde aamulla töihin, vaan he hoitavat tehtävänsä kotoa perheen parista.

Verkkoyhteydet ja sähköiset työvälineet ovat muuttaneet työnteon pysyvästi erilaiseksi. Fyysisellä sijainnilla ei ole enää samanlaista merkitystä kuten ennen. Se tarkoittaa yrityksille isoja muutoksia, niin teknisiä uudistuksia kuin toimintatapojen remontteja.

”Uuden viestintäratkaisun käyttöönottaminen on 20 prosenttia teknologiaa ja loput 80 prosenttia tapojen ja kulttuurin muutosta”, sanoo johtaja Jussi Laukkanen.

Monelle suomalaiselle varmasti kelpaisi, jos työnantaja mahdollistaisi työskentelyn talvella etelän lämmöstä käsin. Kohta mahdollisuus saattaa olla arkipäivää yhä useammalla työpaikalla. Tekniikka on harvoin enää esteenä.

Erilaisia viestintäratkaisuja on nopea ja helppo ottaa käyttöön pilvipalveluina. Laukkanen kuitenkin suosittelee, ettei uusia työkaluja oteta liian hätäisesti käyttöön. Se voi aiheuttaa ongelmia tietoturvassa. Toisaalta videopuhelut voivat syödä yllättäen koko yritysverkon kaistan. Suurin muutos kuitenkin liittyy yrityksen toimintatapoihin.

Muutos lähtee kulttuurista

Usein kuulee puhuttavan etätyöstä, mutta Soneran vuorovaikutusasiantuntijat Heikki Hautala ja Jussi Laukkanen haluavat ravistella vanhasta käsitteestä eroon heti kättelyssä. Etätyö tuntuu menevän vähän samaan kategoriaan kuin kirjekurssit.

Etätyö ei ole Hautalan mukaan terminä kovin kuvaava. Se rajaa ajatusta siitä, mitä nykyaikainen joustava työnteko ylipäätään on. Työ ei välttämättä ole enää paikka. Tai oikeastaan sillä voi olla paikka, mutta se on yhä useammin digitaalinen. Sähköisessä työympäristössä ei ole merkitystä, ovatko ryhmän jäsenet kotonaan, toimistossa sermin takana vai kahvilassa. Tai ulkomailla 5000 kilometrin päässä.

”Omasta työpäivästäni saatan olla osan fyysisesti toimistolla, osan kumppaniyrityksessä ja osan asiakkaalla. Terminä etätyö helposti rajoittaa ajatusta siitä, mitä nykyaikainen työ voi olla. Sen vuoksi esimerkiksi Microsoft on lanseerannut terminä läsnätyön. Tosin en tiedä onko sekään sen parempi”, Hautala hymähtää.

Tärkeintä Hautalan mielestä on ymmärtää, millaisia työskentelyn tapoja digitaaliset työvälineet mahdollistavat. Kohta suurin työtä tekevä ryhmä on sukupolvi, joka on tottunut tekemään asioita sähköisesti.

Nuori sukupolvi muuttaa kaiken

Työelämään astuva 90-luvulla ja myöhemmin aikuistunut sukupolvi muuttaa työnteon tapoja valtavasti. Se pakottaa yritykset muuttumaan.

”Ajatustyössä työnteko on yhtä kuin sinä”, Hautala linjaa.

Nuorten aikuisten tapa suhtautua työnantajiin on erilainen kuin aiempien sukupolvien. Tutkimusten mukaan nuorille palkkaa tärkeämpi työpaikan valintakriteeri on yrityksen arvot. Työnantajalta odotetaan joustavuutta ja työntekijän tarpeisiin mukautumista.

Monen yrityksen voi olla vaikea houkutella nuoria osaajia palkkalistoilleen ilman vanhoista työtavoista luopumista. Työn muutos toki näkyy jo nyt useassa yrityksessä. Samaan aikaan myös opiskelun tavat muuttuvat.

Ammattikorkeakoulu syntyi uudelleen sähköisesti

Satakunnan ammattikorkeakoulu on vienyt opiskelun digitalisoimisen pitkälle. Se tarkoittaa uusia sähköisiä työvälineitä yli 6000:lle opiskelijalle ja samalla myös toimintatapojen uudistamista nykypäivään.

Kolme vuotta sitten Satakunnan Ammattikorkeakoulu siirtyi täysin digitaaliseen opetustapaan. Käytännössä sillä ei välttämättä ole merkitystä, missä opiskelija on fyysisesti. Myös kaikki opetusmateriaali on sähköistä, samoin oppimisympäristöt. Opiskelu on usein ryhmätyötä, kuten nykyinen työelämäkin. Silloin opettajan roolina on olla enemmänkin ryhmän ohjaaja kuin perinteinen opettaja.

Ammattikorkeakoulun sähköisen järjestelmän nimi on HILL. Hautala kertoo opiskelijoiden järjestävän HILL&Chill-nimisiä iltoja, joissa opiskelu ja sosiaalinen yhdessä oleminen on yhdistetty. Se kertoo osaltaan sähköisen järjestelmän onnistuneesta vastaanotosta.

Täytyykö jatkossa olla aina töissä?

Digitaaliset työskentelytilat ovat auki ympäri vuorokauden. Kriittisimmät pitävät tätä huonona kehityksenä, koska kehityssuunta voi tarkoittaa, että olemme ympäri vuorokauden töissä.

Heikki Hautala ei pidä tilannetta näin yksiselitteisenä. Sen sijaan hän näkee erilaisia tapoja tehdä töitä. Osa haluaa pitää työasiat visusti virka-ajan sisällä. Toiset taas ovat valmiimpia ympärivuorokautiseen työskentelyyn. Kumpikin tilanne on yhtä mahdollinen uusista työvälineistä huolimatta. Vaikka digilaitteet mahdollistavat viestittelyn keskellä yötä, ne eivät pakota ketään siihen, eikä niiden pitäisi pakottaa.

Tilanne ei oikeastaan ole edes uusi. Olemmehan jo tottuneet siihen, että puhelin on päällä ympäri vuorokauden. Harva silti ottaa työpuheluja vastaan kesken oman hääseremonian tai vaikkapa yöllä.

Hautala antaa vastakkaisen näkökulman asiaan: ”En pyydä anteeksi, jos soitan puhelun.”

Hän näkee, että vastuu on linjan toisessa päässä. Sama pätee hänen mukaansa myös sähköposteihin, pikaviesteihin ja muihin sähköisiin työskentelytapoihin. Jokaisen vastuulla pitäisi olla se, että osaa pitää vapaa-ajastaan huolta ja antaa aikaa lähimmäisilleen.

”Jos olet konferenssissa esiintymässä tuhannelle ihmiselle, silloin ei ehkä kannata pitää kaikkia viesti-ilmoituksia päällä. Se on samanlainen jokaisen vastuulla oleva asia, kuin vaikkapa pukeutuminen siististi kyseisessä tilanteessa”, Hautala miettii.

Tärkeintä lopulta on, että jokainen saa työskennellä tavalla, joka parhaiten itselle sopii. Oli kyseessä sitten työpäivä kotona lasten kanssa tai parin kuukauden rupeama etelän auringossa.

Haluaisitko lähteä lopputalveksi aurinkoon?

Ole yhteydessä vuorovaikutusasiantuntijaamme Heikki Hautalaan, niin hän kertoo lisää viestintäratkaisuistamme!
 Puh: +358 407 152 000 / heikki.hautala@teliacompany.com