Kohti ihmislähtöisempää liikennesuunnittelua

Liikennesuunnittelu pohjautuu dataan, mutta näkökulma on hyvin järjestelmäkeskeinen. Jatkossa keskiöön on nostettava järjestelmän käyttäjä.

Datan hyödyntäminen on olennainen osa liikennesuunnittelua. Infrastruktuurin käyttöä ja liikkumiskäyttäytymistä tutkitaan liikennemittauksin, lippujärjestelmästä saatavien tietojen, työ- ja kotipaikkatilastojen sekä kyselytutkimuksien avulla. Valitettavasti datan hyödyntäminen jää usein kuitenkin turhan kapeaksi käytettävissä olevien menetelmien rajoitusten takia. Liikkumistarpeiden yksilöityessä ja kaupunkien kasvun kiihtyessä dataa tulee kuitenkin hyödyntää monipuolisemmin.

Järjestelmäkeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen

Liian usein datan käytön näkökulma on järjestelmäkeskeinen. Mitataan väylien liikennemääriä tai julkisten kulkuvälineiden käyttömääriä, joilla saadaan tietoa järjestelmän kapasiteetista ja käyttöasteesta. Vaikka tällaiset mittaukset eivät kerro kovinkaan kattavasti, miten hyvin järjestelmä palvelee sen käyttäjiä, niitä hyödynnetään laajasti infrastruktuuripäätöksiä tehtäessä.

Parempaan tulokseen päästäisiin, kun mittauksissa ja datan hyödyntämisessä siirryttäisiin järjestelmäkeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen. Keskiöön nostettaisiin ihmisten liikkumisen tarpeesta ja liikkumiskokemuksesta kertovat mittarit ja data. Tällöin liikennemäärien laskennan sijaan keskityttäisiin liikenteen sujuvuuden mittaamiseen, kuten esimerkiksi Espoon kaupunki on tehnyt. Samoin Helsingin yliopiston Digital Geography Labin tuottaman pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisin kaltainen saavutettavuusaineisto mahdollistaa kokonaisvaltaisemman ja  käyttäjäkeskeisemmän näkökulman.

Uusi teknologia parantaa mahdollisuuksia käyttäjäkeskeiseen analyysiin. Jatkuvasti ihmisten mukana kulkevat matkapuhelimet kerryttävät dataa ihmisten liikkumisesta. Innovatiiviset kaupungit kuten Lahti ovatkin innostuneet mobiiliverkkodatan hyödyntämisestä esimerkiksi joukkoliikenneverkoston kehittämiseen. Matkapuhelindata kertoo kattavammin todellisesta liikkumistarpeesta kuin bussiin nousuja laskeva lippujärjestelmädata.

Jätti-investoinneista jatkuvaan parantamiseen

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää isoja investointipäätöksiä, minkä tueksi dataa usein hyödynnetäänkin. Investointipäätösten tukeminen kuitenkin painottuu turhan vahvasti datan käytössä. Dynaamisessa toimintaympäristössä, jossa liikkumistarve ja asiakasodotukset muuttuvat nopeasti, siirtyminen jatkuvan parantamisen kulttuuriin tuottaa parempaa elinympäristöä.

Kyselyillä toteutettavat liikkumistutkimukset antavat monipuolisen kuvan liikkumistarpeesta ja kulkutavoista, mutta työläytensä takia niitä voidaan toteuttaa vain harvoin. Liikennejärjestelmän jatkuva parantaminen vaatii kuitenkin säännöllisesti saatavilla olevaa dataa liikkumiskäyttäytymisestä ja -tarpeista. Välitön tieto esimerkiksi kausivaihtelun, infrastruktuurimuutosten ja poikkeusjärjestelyjen vaikutuksesta mahdollistaa liikennejärjestelmän ketterän optimoinnin. Tehtyjen kehitystoimenpiteiden vaikutuksen jatkuva seuranta auttaa myös asettamaan käyttäjiltä saatavan, usein negatiivisen palautteen oikeaan mittasuhteeseen.

Säännöllinen datan saatavuus mahdollistaa myös strategisten mittareiden luomisen esimerkiksi kehittyvän asuinalueen liikkumistarpeista. Tällaiset mittarit auttavat seuraamaan, että kaupunki saavuttaa asettamansa tavoitteet. Lisäksi toimivan mittariston avulla päätöksentekijät voivat osoittaa työnantajilleen – meille kaupunkilaisille – että heidän verovaransa parantavat tehokkaasti heidän elinympäristöään.

Blogin kirjoittaja Tapio Levä vastaa Telialla analytiikkaliiketoiminnasta. Väitöstutkimuksestaan lähtien hänen intohimonaan on ollut edistää innovaatioiden käyttöä liiketoiminnassa ja palvelukehityksessä. Kun päässä eivät pyöri kehitysmallit ja liiketoimintastrategiat, hän juoksee koripallo tai kompassi kädessään ja tutkii uteliaana uusia ympäristöjä – niin lähellä kuin kaukanakin.