Teknologiajohtaja Jari Collin: On harhaista kuvitella, että IoT-kokeilut maksavat maltaita

IoT-tekniikan hyödyntäminen lähtee kokeiluista, joista ei kannata tehdä liian raskaita. Mukana on oltava niin liiketoiminnan ammattilaisia kuin teknistä osaamista.

Konecranes näkee etänä, miten sen valmistamia nostureita käytetään ympäri maapalloa. Nostureiden antureista kerätty data mahdollistaa fiksumman tuotekehityksen ja huollon. Efora auttaa Suomen paperi- ja kartonkitehtaita parantamaan kilpailukykyä älykkäällä kunnossapidolla. Enevo kerää jäteastioista dataa ja laskee jäteautolle fiksuimman mahdollisen reitin.

Rahansäästöä, uusia toimintatapoja ja kokonaan uutta liiketoimintaa. IoT:sta on jo paljon esimerkkejä, mutta useissa yrityksissä mietitään silti samaa kysymystä: voisiko IoT:stä olla hyötyä omalle liiketoiminnalle? IoT-tekniikan hyödyntäminen kannattaa aloittaa kokeilulla. Mutta miten onnistunut IoT-kokeilu tehdään?

”Ensimmäisenä tulee miettiä, millaista dataa on käytössä tai mahdollista saada käyttöön”, sanoo Telian teknologiajohtaja Jari Collin. Hän on kirjoittanut IoT:stä kirjan ja toimii tutkimusprofessorina Aalto Yliopistossa.

Kaikki IoT-ratkaisut perustuvat dataan ja sen hyödyntämiseen. Dataa kerätään antureilla, jotka voivat mitata esimerkiksi eri laitteista tai niiden osista sijaintia, liikettä, lämpöä tai kosteutta. Dataa analysoimalla ja yhdistelemällä voidaan esimerkiksi ennakoida tarpeita tai optimoida laitteen käyttöä.

Neljä vinkkiä IoT-kokeiluihin

Digitalisaation hyödyntäminen vaatii yrityksiltä strategiaa eli kirkasta kokonaiskuvaa. Varsinainen IoT:n hyödyntäminen lähtee kuitenkin kokeilusta. Collinin mukaan olennaista on, että kokeilussa on mukana myös muita kuin vain oma yritys – valikoituja asiakkaita ja yrityksen kumppaneita.

”Pilotissa on todella tärkeää, että yritetään parantaa jotain reaalimaailman oikeaa prosessia ja että se toteutetaan rajatussa tuotannollisessa ympäristössä”, Collin sanoo.

Pilotti kannattaa tehdä kevyesti. IoT-pilotin tärkein vaihe on lopputulosten analysointi. Joskus kokeilun jälkeen tilanne saattaa näyttää siltä, että työstä 80 prosenttia osoittautuu turhaksi. Collinin mukaan pienestä osasta työtä saattaa löytyä se kultakimpale, jota kannatta lähteä kehittämään.

”Yritysten pitäisi kehittää kokeilun kulttuuriaan. Usein firmat lähtevät oletuksesta, että kun hyötyjä ei heti nähdä, kokeilu lopetetaan. Jos kokeilun lopputuloksia tutkittaisiin tarkemmin, saatettaisiin löytää jotain arvokasta ja kehittämisen arvoista”, Collin sanoo.

IoT-kokeiluihin Collin antaa neljä vinkkiä:

1. Toimintojen ennakoitavuus – datalla voidaan ennakoida tapahtumia.

2. Reaaliaikauus – sovellusten on oltava reaaliaikaisia ja perustuttava reaaliaikaiseen dataan.

3. Mobiliteetti – sovellusta on pystyttävä käyttämään missä tahansa niin perinteisellä tietokoneella, älypuhelimella kuin taulutietokoneella.

4. Automaatio – IoT:lla on automatisoitava joko omia työvaiheita tai asiakkaan työtä.

Bisnes edellä, tekniikka rinnalla

Pieleen meni, koska hanke tehtiin liian teknologialähtöisesti. Tuttu sävel, kun punnitaan miksi moni kehityshanke epäonnistuu. IoT-projektia tulisi lähestyä kahdesta suunnasta: ensikädessä se on liiketoiminnan kehityshanke, mutta tekniikkaa ei saa unohtaa. IoT-hanke vaatii onnistuakseen kahdentyyppistä osaamista.

Ensinnäkin teknisellä osaamisella varmistetaan, että antureista saadaan kerättyä dataa ja välitettyä se analysoitavaksi. Teknisen osaajan tulisi myös varmistaa, että IoT-ratkaisusta ei tule liian jäykkä tai kallis toteuttaa.

Toiseksi tarvitaan vahvaa näkemystä liiketoiminnasta ja sen prosesseista. Liiketoiminnan näkökulma on IoT-hankkeissa tärkein. IoT-kokeilussa haetaan liiketoiminnalle uusia toimintatapoja ja palvelumalleja.

”Harvoin yhdellä ihmisellä on vahvaa osaamista näiltä molemmilta osa-alueilta. IoT-hakkeen pitää ehdottomasti lähteä liiketoiminnasta ja olla liiketoiminnan hanke”, Collin sanoo.

Joskus myös perinteiset tietohallinto-organisaatiot voivat toimia jarruna IoT-kokeilulle. Liiketoiminnassa ei välttämättä tiedetä, mitä on mahdollista tehdä ja miten pienellä rahalla. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, että tietohallinto ei osaa kertoa liiketoimintaosastolle asioista näiden ymmärtämällä kielellä.

Yleinen harhaluulo on se, että IoT-kokeilu maksaa paljon. Pilvipalvelussa toimivat IoT-ratkaisut ovat edullinen vaihtoehto yrityksen oman tietojärjestelmän räätälöinnille. Collinin mukaan IoT-piloteissa yritysten ei tulisi liiaksi lukkiutua käytössä oleviin tietojärjestelmiin tai tietohallinnon sääntöihin. Olennaista on saada näissä tietojärjestelmissä oleva data hyötykäyttöön asiakkaille, kumppaneille ja itselle.

”Kokeilussa olennaista ei ole se, millä tietojärjestelmällä se tehdään, vaan saavutettu lisäarvo”, Collin muistuttaa.

Collinin viisi vinkkiä onnistuneisiin IoT-hankkeisiin:

1. Think big, act small. Pidä kokonaiskuva mielessä, mutta lähde pienestä liikkeelle. Pilotoi kevyesti, mutta pidä samalla koko ajan mielessä visio siitä, mitä kokeilulla halutaan.

2. Pidä asiakas mukana kokeiluissa. Kannattaa miettiä, ketkä ovat oikeita asiakkaita. Kuuntele herkeämättä asiakasta.

3. Hyväksy se tosiasia, että itsellä ei ole kaikkea tarvittavaa osaamista. Hanki kumppaneita. Startupit voivat olla hyviä kumppaneita nopeuden ja ketteryyden ansiosta.

4. Mieti ja hallitse asioita sekä tekniikan että liiketoiminnan näkökulmasta.

5. Käytössä olevat tietojärjestelmät eivät saa kahlita. Olennaista on data, ja se pystytään nykyään saamaan tietojärjestelmistä ulos.