Hybridipilven yleistyessä pilven hallinta on elintärkeässä roolissa
Hybridipilvelle on ennustettu vahvaa kasvua yhä useamman yrityksen siirtyessä julkiseen pilveen. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut huimasti edistystä myös Suomessa. Kuten kaikkeen kehitykseen, niin tähänkin liittyy haasteita ja mahdollisuuksia.
Gartnerin ennusteen mukaan peräti 75 % keskikokoisista ja suurista organisaatioista on vuoteen 2021 mennessä monipilvi- tai hybridistrategia. Luku on vaikuttava, mutta ei sinänsä yllättävä. Tutkimusyhtiö VNT nostaa hybridin ja monipilven vahvan tulemisen tämän vuoden tärkeimmäksi pilvitrendiksi. Se osoittaa, että viimeisen vuoden aikana on tapahtunut huimasti edistystä julkipilvenkin osalta myös kotimaisissa organisaatioissa.
Luvut ja faktat kertovat, että julkipilven evoluutiossa on tapahtunut tänä vuonna todella paljon edistystä. Voimakasta 17 prosentin globaalia kokonaiskasvua julkipilvimyynnille ennustaa tälle vuodelle Gartner, ja esimerkiksi Azuren kysyntä kasvoi Microsoftin vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä lähes 60 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ciscon mukaan peräti 94 % kaikista työkuormista ajetaan jo vuonna 2021 pilvikonesaleissa.
Näyttää siltä, että it-yksiköissä on tämän vuoden aikana oivallettu, että pilvipalveluita voi ja useimmiten myös kannattaa hankkia useilta eri pilvitoimittajilta.
Tie julkipilveen käy hybridin kautta
Monen kotimaisenkin yrityksen polku julkipilven käyttäjiksi tapahtuu nyt hybridiympäristön kautta, koska perinteisistä legacy-järjestelmistä ei yksinkertaisesti voi eikä useimmiten kannatakaan täysin luopua. Tietyt it-ympäristön palaset, kuten liiketoiminnan ja tuotannon sekä palveluiden jatkuvuuden kannalta kriittiset tietojärjestelmät, ovat tyypillisesti sellaisia. Järjestelmät ovat saattaneet olla pitkään käytössä, ja ne sisältävät usein yritykselle räätälöityjä ratkaisuja.
Gartner ja monet muutkin arvovaltaiset tahot ovat nostaneet esille käsitteen ’decentralization’, joka tarkoittaa yritysten it-ympäristöjen hajauttamista monen eri julkipilven ympäristön lisäksi yksityiseen pilveen ja on-premiseen. Kyse ei sen nimestä huolimatta ole paluusta menneeseen maailmaan, mutta ei myöskään siitä, että organisaatioiden it-arkkitehtuurit olisivat täysin pilveistymässä.
Kuormia pitää ja myös voi tänä päivänä ajaa sellaisella alustalla, jossa se on järkevintä sekä kustannusten että digitalisoituvan liiketoiminnan kannalta. Suorituskykyvaatimukset ja määräykset esimerkiksi datan sijainnille tuovat ajoalustalle osaltaan myös reunaehtoja.
Miten pidät langat käsissäsi?
Kuten kaikkeen kehitykseen, niin tähänkin ikään kuin moderniin hajauttamistrendiin liittyy haasteita ja mahdollisuuksia. Pilvipohjaisten sovellusten käyttö lisääntyy digitalisaation myötä, ja samaan aikaan kasvaa tarve laadukkaille sovellusintegraatioille myös paikallisten ja globaalien ympäristöjen välillä. Ratkaisuarkkitehdit ovat paljon vartijoina. Heidän täytyy miettiä parasta tapaa toteuttaa integraatiot liiketoimintaprosessien optimoinnin näkökulmasta. Miten varmistetaan reaaliaikaisuus datan sijaitessa eri järjestelmissä ja eri toimittajien ympäristöissä?
On ihan selvä, että hajauttaminen tuo haasteita integroitavuudelle, ja lisää integraatioiden tärkeyttä. Hyvä hallittavuus korostuu entisestään, ja merkittäväksi taidoksi nousee myös kyvykkyys optimoida kustannuksia. Yllätyksiä voi tulla, mikäli ostaja ei tunne hankkimansa julkipilvipalvelun todellista kustannusrakennetta. Pilviympäristöt ovat usein isoja ympäristöjä, jotka tahtovat helposti paisua. Niiden rakentamiseen ja pilvipalveluiden hankkimiseen tarvitaan monipuolista osaamista, selkeitä ohjeita, hyviä käytäntöjä ja riittäviä kontrolleja. Paljon kertoo myös Gartnerin esittämä arvio, jonka mukaan noin 60 % organisaatioista turvautuu vuonna 2022 ulkopuolisten tahojen tuottamiin Managed Cloud -palveluihin.