Datakeskukset ovat unohdettu päästöjen lähde - "Päästöt ovat samalla tasolla maailman lentoliikenteen kanssa"

”Tämä ei voi jatkua näin.”

Telian datakeskusasiantuntija Eero Lindqvist viittaa datakeskusten energiankulutukseen ja sen voimakkaaseen kasvuun. Datakeskukset kuluttavat globaalisti yli 400 terawattituntia sähköä, mikä vastaa noin kahta prosenttia maailman energiankulutuksesta. Päästöt ovat nyt samalla tasolla lentoliikenteen kanssa, mutta vuoteen 2025 mennessä datakeskusten sähkönkulutuksen ennustetaan tuplaantuvan ja päästöjä syntyvän enemmän kuin lentoliikenteestä. On siis löydettävä uudenlaisia jäähdytysratkaisuja ja toisaalta modernisoitava vanhempia konesaleja. Myös sijainnilla on merkitystä – viileämmissä maissa, kuten Suomessa, pystytään paremmin hyödyntämään ulkolämpötilaa laitosten jäähdyttämisessä.

”Silläkin on toki merkitystä, millä sähkö tuotetaan. Vaikka monet toimijat puhuvat uusiutuvan energian hyödyntämisestä, niin hiilellä ja muilla tavoin tuotetun sähkön osuus on edelleen yllättävän suuri. Lisäksi lämmön talteenottoa tehdään tällä hetkellä käsitykseni mukaan todella vähän. Tällaiset laitokset voitaneen globaalistikin tarkasteltuna laskea kahden käden sormilla.”

Lämmön talteenotto edellyttää datakeskukselta sellaista sijaintia, että syntyvää lämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi lähistöllä sijaitsevan asutuksen kaukolämpönä. Suomessa energiaveron uudistus saattaa kiihdyttää investointeja datakeskusten lämpöpumppuihin. Lämmöntalteenottojärjestelmän takaisinmaksuaika lyhenee huomattavasti, jos lämpöä tuottavat konesalit siirretään alempaan veroluokkaan.

Päästötön datakeskus ei ole utopiaa

Telian Helsingissä sijaitseva datakeskus suunniteltiin alusta saakka energiatehokkuus sekä ympäristöystävällisyys huomioiden ja lopputuloksena syntyi hiilineutraali datakeskus. Energialähteenä käytetään vain uusiutuvaa energiaa, ja sijainti suuressa asutuskeskuksessa mahdollistaa lämmön toimittamisen kaukolämpöverkkoon. Fortumille lämmön talteenotto tarkoittaa edullisemmin tuotettua lämpöä ja Telialle halvempaa lämpöpumppausta.

”Kaikki voittavat – Fortum, Telia ja luonto”, Lindqvist iloitsee. ”Telia Helsinki Data Centerin tuottamalla lämmöllä voidaan lämmittää jopa 20 000 espoolaista kotitaloutta. Datakeskuksia kannattaisikin sijoitella niin, että kaikki syntyvä lämpö saataisiin jollakin tavalla hyötykäyttöön. Monen suuren datakeskuksen sijainti on syrjäinen, ja harvaan asutuilla alueilla ei syntyvää lämpöä välttämättä pystytä hyödyntämään, ellei lähistölle rakenneta esimerkiksi suuria kasvihuoneita.” (Artikkeli jatkuu kuvan alla.)

Data sikiää kuin citykanit, kuinka käy ympäristön?

Energiatehokkaiden datakeskusten lisäksi myös digijätteen siivoamisella on vaikutusta datasta aiheutuviin päästöihin. Digitaalisella aikakaudella paperia ehkä syntyy vähemmän, mutta turhia bittejä sitäkin enemmän – ja jokaisella niistä on hiilijalanjälki.

”Otat valokuvan, joka tallentuu puhelimesi muistin lisäksi pilveen, esimerkiksi Applen iCloudiin – toisin sanoen datakeskukseen. Lataat kuvan myös sosiaalisen median kanaviin, jolloin se tallentuu myös kyseisen palveluntarjoajan palvelimelle”, Lindqvist kuvaa. ”Ja yrityksiltä dataa vasta syntyykin – sitähän ruvetaan pian keräämään kaikista prosesseista, laitteista ja koneista datapohjaisen liiketoiminnan tueksi.”

Mitä pitäisi sitten tehdä, jos haluaa digitaalisen liiketoimintansa olevan mahdollisimman päästötöntä?

”Kannattaa valita palveluntuottaja, jolta saa hankittua hiilineutraaleja datakeskus- ja pilvipalveluita. Näin voi varmistua siitä, ettei ole ainakaan osiltaan kasvattamassa datakeskusten aiheuttamaa ilmastotaakkaa”, Lindqvist neuvoo.

Myös digijätteen siivoamisella on vaikutusta: ”Puhelimen ja tietokoneen uumeniin kertyy vuosien saatossa muun muassa kuvia, videoita ja muita tiedostoja, jotka usein säilytetään pilvipalvelussa – eli juurikin datakeskuksessa. Varsinkin suuremmissa yrityksissä tallessa olevan, usein turhan, datan määrä voi olla hyvinkin suuri, kun työntekijöitä on paljon.”

Telian työntekijät voivat käyttää yrityksen Younite-ohjelmassa joka vuosi työtunteja hyvään tarkoitukseen, kuten vaikkapa digitaitojen opettamiseen senioreille. Maailman ympäristöpäivän yhteydessä konsernin työntekijöitä patistettiin käyttämään Younite-tuntejaan digiroskan putsaamiseen.

”Yksi sähköposti liitetiedostoineen voi tuottaa jopa 50 grammaa hiilidioksidia. Kun sähköposteja lähetetään useita päivässä tuhansien työntekijöiden toimesta, päästöjä alkaa kertyä. Jokainen voi siis vaikuttaa siivoamalla digilaitteensa säännöllisesti. Lisäksi kustannukset ovat yritykselle sitä pienemmät, mitä vähemmän säilytettävää dataa syntyy”, Lindqvist päättää.