Analytiikka osana jokapäiväisiä toimintoja auttaa tekemään parempaa liiketoimintaa
22 000 ihmistä seurasi Imatranajoa paikan päällä ja käytti kaupungissa yli neljä miljoonaa euroa. Mihin kaikkeen tällaista tietoa voidaan käyttää? Entä kuinka paikkatiedon avulla voidaan kehittää kauppakeskusten toimintaa, tehostaa ulkomainontaa tai hinnoitella vakuutuksia paremmin?
”Paikkatiedossa tietomassat ovat isoja ja aggregoituja eli asioita ei tarkastella yksilötasolla”, selventää Esrin teknologiajohtaja Ilkka Suojanen. ”Sijaintitieto auttaa tekemään parempaa liiketoimintaa ja ymmärtämään sitä paremmin sekä tehostamaan toimintoja.”
Telian analytiikkaliiketoiminnasta vastaava johtaja Tapio Levä mainitsee esimerkkinä paikkatiedon hyödyntämisestä jatkuvasti lisääntyvän pakettilogistiikan, jossa paketit on saatava kuljetettua oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. ”Tämä on selkeä sovellusesimerkki, samoin kuin julkinen liikenne, joka vaatii ymmärrystä siitä, missä ja milloin ihmiset liikkuvat.”
”Myös kiinteistöliiketoiminnan puolelta löytyy paljon hyviä esimerkkejä”, Suojanen jatkaa. ”Esimerkiksi rakennusliikkeet ovat todella kiinnostuneita paikkatiedon hyödyntämisestä, koska on olennaista löytää oikeat tontit, jotta jälleenmyynti on helppoa. Tällaisessa toiminnassa sijainti on hyvin ratkaisevassa roolissa eikä pelkästään rakennusliikkeen vaan myös asunnon ostajan näkökulmasta.” (Artikkeli jatkuu podcastin alla.)
Telian Tapio Levä ja Esrin Ilkka Suojanen keskustelevat Jarno Huupposen johdolla podcastissa paikkatiedon hyödyntämisestä yritysten ja yhteisöjen toiminnassa.
Mainonnan ja markkinoinnin saralla asiakastietoa ja siihen liittyvää paikkatietoa on hyödynnetty jo pidempään: ”Monilla ketjuilla on käytössään erilaisia mobiilisovelluksia, ja esimerkiksi Burger Kingillä on ollut käynnissä kampanja, jossa he tarjoavat sovelluksen käyttäjälle Whopper Burgerin sentillä, jos käyttäjä on alle parinsadan metrin päässä McDonald’sista. Ketju saa näin ongittua kilpailijoiden asiakkaita itselleen, ja tämä on konseptina aika mielenkiintoinen”, Suojanen pohtii.
Kaupunkipyörien sijoittelu ja vakuutusten hinnoittelu näyttävät suuntaa datan päivittäiselle hyödyntämiselle
Levän havaintojen mukaan melko monet yritykset ja organisaatiot hyödyntävät sijaintitietoa tällä hetkellä lähinnä satunnaisessa suunnittelussa, jolloin päätöksiä tehdään strategisella tasolla silloin tällöin. ”Suurin hyöty saadaan kuitenkin siitä, että toimintatapa ja prosessit muokataan siten, että paikkatietoa ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä hyödynnetään osana jokapäiväistä toimintaa.”
Helsingissä käyttöönotetut kaupunkipyörät ovat hyvä esimerkki siitä, miten paikkatietoa hyödynnetään osana jokapäiväistä, operatiivista toimintaa: ”Pyörät eivät välttämättä ole siellä, missä käyttäjät ovat. Niitä siirrellään sen mukaan, missä kysyntä on suurta ja mistä pyöriä puuttuu”, Levä toteaa.
Kiinnostuitko paikkatiedon hyödyntämisestä? Tutustu Crowd Insights -palveluun!
”Maailmalta löytyy esimerkkejä myös vakuutussektorilta, jossa paikkatieto on otettu osaksi ydintoimintoja eli vakuutusten hinnoittelua”, Suojanen jatkaa. ”Tätä tehdään Suomessakin jossakin määrin, mutta karkeammalla tasolla. Sijaintitietoa voidaan kuitenkin hyödyntää tarkalla osoitetasolla, jolloin vakuutus voidaan hinnoitella siten, että se vastaa todellista riskitasoa vakuutusyhtiön näkökulmasta. Käyttäjille vakuutuksen hinta voi olla ihan erilainen, vaikka kahdessa eri osoitteessa välimatkaa olisi vain 200 metriä. Trendinä onkin, että datan tulisi olla sijaintimielessä mahdollisimman tarkkaa ja lisäksi lähes reaaliaikaista.”
Kohdennetumpaa tapahtumamarkkinointia ja parempia investointipäätöksiä
Telia tarjoaa asiakkailleen Crowd Insights -palvelua, jossa paikkatieto pohjautuu matkapuhelinverkon dataan eli siihen, mitä tukiasemaa matkapuhelin kulloinkin käyttää. Data pohjautuu massojen liikkeisiin eikä siitä voida tunnistaa yksittäisiä käyttäjiä.
”Esimerkiksi Imatranajot hyödynsi Crowd Insights -analytiikkaa muun muassa selvittääkseen, mistä kävijät olivat saapuneet tapahtumaan. Tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavien vuosien tapahtumamarkkinoinnin kohdentamiseen niille alueille, joista kävijöitä ei edellisvuosina ole juurikaan ollut”, Levä kertoo.
”Tällaisissa tapauksissa asiakkaana on yleensä kaupunki, joka tukee näitä tapahtumia. Kaupungin näkökulmasta kiinnostavaa on ymmärtää, miten tapahtuma tuo elinvoimaa kaupunkiin, kuinka paljon väkeä tulee, kuinka paljon kaupunkiin jää rahaa ja mistä kaupunkiin saavutaan. Imatralla syntyi ajatus jatkuvasta toimintatavasta, jolloin tapahtumia voisi analysoida jatkossa vuosittain ja vertailla eri tapahtumien elinvoimavaikutusta. Näin kaupunki saa dataa muun muassa siitä, mitä tapahtumia sen kannattaa tukea.”
Suojanen nostaa esille sisätilapaikannuksen, josta on tehty kokeiluita Suomessakin: ”Kauppakeskukset ovat usein melko laajoja alueita, joten tieto siitä, miten ihmiset siellä liikkuvat, on mielenkiintoista. Kauppakeskuksen pyörittäjät näkevät datan avulla, missä ovat oikeasti arvokkaat liiketilat. Toisaalta markkinointia kauppakeskuksen sisällä voidaan säätää, kun tiedetään, miten ihmiset liikkuvat. Sisätilapaikannukesta saatava tieto on arvokasta myös vuokralaisille.”
”Crowd Insights tukee sisätilapaikannuksesta saatavaa dataa”, Levä jatkaa. ”Palvelu tarjoaa tietoa siitä, mistä ihmiset tulevat kauppakeskukseen ja mikä on sen vaikutusalue. Kun saadaan näkymä sekä lintuperspektiivistä että ruohonjuuritasolta, niin tämä mahdollistaa liiketoiminnan johtamisen ja parantamisen. Datojen yhdistäminen ja ennustemallien luominen onkin tällä hetkellä yksi kiinnostavimmista kulmista Crowd Insights -analytiikan hyödyntämisessä”, Levä päättää.
Lue lisää: Mobiiliverkkodata paljasti Imatranajon vaikuttavuuden
Datan hyödyntäminen kauppapaikkojen johtamisessa vaikuttaa suoraan liikevaihtoon
