Teknologia, kulutus, lainsäädäntö – sähköjärjestelmää uudistetaan monesta suunnasta

Suomi haluaa kattaa puolet energiankulutuksestaan uusiutuvilla energiamuodoilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii muutoksia koko sähköjärjestelmäämme. Yhdessä 5G:n ja muiden uusien teknologioiden kanssa uudet sähköntuotannon ja -kulutuksen muodot voivat synnyttää myös uudenlaista liiketoimintaa.

Vihreät arvot ja bisnes kulkevat rinnan

”Teknisesti ja taloudellisesti olisi varmasti jo nyt mahdollista kattaa suurin osa sähköntuotannosta uusiutuvilla, mutta tämä ei riitä. Tarvitaan lisäksi muun muassa kysyntäjoustoa kulutukseen”, ABB:llä verkostoautomaatiosta vastaava Dick Kronman selostaa.

Kysyntäjousto tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kuluttajan lämminvesivaraaja kytkeytyy päälle silloin, kun uusiutuvaa sähköä on runsaasti tarjolla, ja menee pois päältä, kun sähköntuotannossa on vajetta. ”Uusiutuva tuotanto vaihtelee runsaasti tuulen ja pilvisyyden mukaan, mikä vaatii sähköjärjestelmältä joustoa ja tiedonsiirtoverkolta nopeutta. Tähän 5G-verkko vaikuttaa merkittävästi – tuotannon ja kulutuksen erot pystytään tasaamaan reaaliaikaisesti”, Kronman kertoo.

Uusiutuvan energian tuotanto ja kysyntäjoustojen mahdollistaminen luovat Kronmanin mukaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kronmania komppaa Business Finlandin älyenergiaohjelmasta vastaava Pia Salokoski: ”Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja liiketoimintatavoitteet kulkevat nykyään usein jo käsi kädessä. Myös sähköjärjestelmän eri vaiheista syntyvä data voi synnyttää uutta liiketoimintaa, jota voi olla vielä vaikea edes ennustaa.” Kaksikon mukaan 5G-verkon nopeus ja kapasiteetti helpottavat datan keräämistä ja käsittelyä.

Uudet toimijat mukaan sähköntuotantoon ja -myyntiin

Uutta liiketoimintaa luovat osittain uudet toimijat. Aurinkopaneelien ja tuulimyllyjen halventuessa nimittäin kuluttajien rooli sähköntuotannossa kasvaa. ”Kuluttajat voivat vastata verkon joustoon omalla tuotannollaan tai kulutuksellaan. Markkinoille tulee niin sanottuja aggregaattoreita, jotka keräävät pienten toimijoiden jouston tai tuotannon isommiksi kokonaisuuksiksi ja täydentävät niillä sähkömarkkinoita.”

Kronmanin mukaan kuluttajat muodostavat tulevaisuudessa todennäköisesti myös energiayhteisöjä, joissa sähköntuotannon ja -siirron roolit jaetaan usean kuluttajan kesken. ”Tämän toteutuminen vaatii kuitenkin vielä lainsäädännön uudistamista Älyverkkotyöryhmän ehdottamalla tavalla. Tällä hetkellä sähkön myyminen kaverille ei ole mahdollista ilman kaksinkertaista verotusta”, Salokoski huomauttaa.

Kuluttajien lisäksi sähkön tuottajia tulee myös teollisuuslaitoksista. Esimerkiksi Telian datakeskus Helsingissä tuottaa lämpöä, joka kerätään talteen ja jalostetaan hyötykäyttöön. ”Kaikki teollisuuslaitokset synnyttävät lämpöä ja niissä on myös joustokohteita”, Salokoski toteaa, ”Lämmön hyödyntämistä kehitetään kovaa vauhtia.”

Ensin Ahvenanmaa, sitten koko Suomi

Salokoski kertoo Business Finlandin luotsaamasta, Älykäs energia -ohjelmaan kuuluvasta pilotista Ahvenanmaalla: ”Pilotin tavoite on ollut edistää yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä, jotta ne voivat yhdessä kehittää innovaatioita liittyen koko sähköntuotantojärjestelmään.”

Myös Kronman on ollut tiiviisti mukana pilotissa. ”Ahvenanmaalla testattiin muun muassa sähkön kysyntäjoustoa, sähkön varastointia ja sähköliikennettä. Ahvenanmaa valikoitui pilotin toteuttamispaikaksi, koska siellä on jo runsaasti tuulivoimatekniikkaa ja koska siellä voidaan itsehallinnon ansiosta viedä lakiuudistuksia läpi nopeutetulla aikataululla. Löydökset ovat skaalattavissa koko maahan.”

Salokosken mukaan Suomessa ollaan kansainvälisesti vertailtuna hyvässä vaiheessa energia-alan digitalisaatiossa: ”Meillä esimerkiksi hyvät tiedonsiirtoverkot ja älymittarit ovat arkipäivää, ja keinoälyn hyödyntämisessä ja tutkimisessa ollaan pitkällä”, hän vakuuttaa.

Lue lisää: Voiko kyltymättömän energiasyöpön rakentaminen keskelle Helsinkiä olla ympäristöteko?

Teksti: Satu Ekman