Ruutujen parissa vietetty aika vaikuttaa nuorten mielen hyvinvointiin suunnilleen saman verran kuin säännöllinen perunoiden syöminen. Tämä käy ilmi Oxfordin yliopiston tutkijoiden Andrew Przybylskin ja Amy Orbenin julkaisemasta laajasta tutkimuksesta, joka haastaa samalla yleisen myytin digitaalisen median mielenterveyttä rapauttavasta vaikutuksesta.
Laitteet eivät tutkimusten mukaan aiheuta myöskään riippuvuutta ihan siinä määrin, kuin yleisesti ajatellaan. Diagnostiset kriteerit täyttävä riippuvuus on itse asiassa hyvin harvinaista, alle prosentin luokkaa.
Suurimmassa osassa suomalaisista lapsiperheistä riidellään kuitenkin ruutuajasta vähintään silloin tällöin. Kiukunpurkaukset räiskyvät puolin ja toisin, kun laite pitäisi laittaa pois yhteiselle aterialle tai nukkumaan käytäessä.
Kahden kouluikäisen lapsen isänä tiedän hyvin, kuinka rasittavaa se on. Yritän kuitenkin muistuttaa itselleni, että kyse ei ole addiktiosta, vaan lasten rakkaudesta kaikkea sitä kohtaan, mitä laitteet heille tarjoavat: viihdettä, yhteydenpitoa kavereiden kanssa, luovaa puuhastelua ja niin edelleen. Mitä luovemmasta ja kehittävämmästä hommasta on kyse, sitä vaikeampaa ruudun pois laittaminen vaikuttaa olevan.
Kuinka ruutuun liittyviä yhteenottoja sitten voi vähentää? Mitään viisastenkiveä ei vielä ole keksitty, ja jokainen lapsi on oma persoonansa, mutta näillä muutamalla vinkillä voit yrittää helpottaa laitevieroituksesta aiheutuvaa ahdistusta.
1. Anna aikaa
Vilpitön kiinnostus lapsen tekemistä kohtaan auttaa luomaan yhteyttä, jonka puitteissa lapsen on helpompi ottaa vastaan vanhemman toive ruutuajan päättämisestä. Istu rauhassa lapsen viereen, kysele mitä hän on tekemässä, kuuntele kiinnostuneesti ja rupattele hetki yhdessä. Ehdota sen jälkeen siirtymistä seuraavaan asiaan, vaikkapa hampaiden pesuun. Tämä ei välttämättä toimi kärttyisen teinin kanssa, mutta kannattaa kuitenkin yrittää.
2. Näytä esimerkkiä
Olen huomannut, että oman ruudun takaa on turha komentaa lasta laittamaan omansa pois, semminkin jos hän on toisessa huoneessa. Kuulin hiljattain isästä, joka ei koskaan lasten läsnä ollessa käyttänyt puhelintaan. Jos kännykkää piti jostain syystä käyttää, hän meni toiseen huoneeseen tekemään sen. Lasten kanssa ollessaan hän yritti olla heille täysin läsnä. Kuulostaa kieltämättä utooppiselta, mutta ajattelepa kuinka kivalta se lapsesta tuntuu.
3. Laadi yhdessä sääntöjä
Sellaisia sääntöjä on mukavampi noudattaa, joita on ollut itse laatimassa. Tämä pätee myös ruutuja koskeviin rajoituksiin. Säännöt voivat koskea esimerkiksi sitä, miten ruutuja käytetään muiden läsnä ollessa, ruokapöydässä tai nukkumaan käydessä. Ruutujen jättäminen lasten hyppysiin yön ajaksi ei ole hyvä idea. Parempi on sopia, että kaikki laittavat hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa laitteet yhteiseen paikkaan, pois makuuhuoneiden läheisyydestä.
4. Helpota ajan hahmottamista
Varsinkin peliin uppoutuneet lapset kadottavat usein ajantajun, ja ero ruudusta tulee aina väärään aikaan. Aikaa voi yrittää tehdä näkyväksi esim. viisarikellon tai ajan kulua piirtävän ajastimen avulla. Muistuttaminen ajan päättymisestä hetkeä ennen määräaikaa voi myös auttaa asiaa. Joskus tiukka kellonaika ei ehkä olekaan paras ajan mittari, vaan vaikkapa pelattujen ”laiffien” tai karttojen määrä.
5. Ole joustava mutta jämäkkä
Yleisesti ottaen ei kannata natista minuutista tai parista. Homma toimii puolin ja toisin paremmin, kun molemmat kokevat tilanteen reiluksi. Jatkuvaa ajan pidentämistä ei tietenkään kannata sietää, jossain kohtaa peli pitää viheltää poikki. Se on sinun velvollisuutesi vanhempana, varsinkin silloin kun on kyse esimerkiksi yöunien turvaamisesta.
Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle hyötyä. Olisi kiva kuulla, miten ne ovat toimineet. Voit laittaa minulle palautetta osoitteeseen antti.jarventaus@pelastakaalapset.fi.
Lisää ideoita löytyy Pelastakaa Lasten hiljattain julkaisemasta digivanhemmuuden verkkokurssista. Löydät sen osoitteesta pelastakaalapset.fi/mediataitokurssi.
Kirjoittaja on Pelastakaa Lasten kehittämispäällikkö ja digitaalisen hyvinvoinnin asiantuntija