Lapsen oikeudet verkossa
Lapsella on oikeus olla lapsi myös digitaalisessa mediassa.
Mitä ovat lapsen oikeudet digitaalisessa mediassa?
Digitaaliset pelit, sovellukset ja verkkoyhteisöt ovat lasten ja nuorten arkisia toimintaympäristöjä. Lapset ovat usein pienestä pitäen osa globaalia digitaalista yhteisöä.
Lapsilla ja nuorilla on oikeus ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään, vaikuttaa päätöksentekoon ja saada aikaan muutoksia omassa elämässään digitaalisesti. Jokaisella lapsella on oikeus osallistua digitaalisissa ympäristöissä, kehittää taitojaan ja oppia uutta.
Samaan aikaan digiaika on tuonut mukanaan haasteita. Haasteet näkyvät esimerkiksi nettikiusaamisena, varastettuina salasanoina, vihapuheena, yllätyslaskuina sekä ahdisteluna ja häirintänä verkkoyhteisöissä. Lapsen näkökulmaa ei välttämättä oteta huomioon, kun palveluita suunnitellaan ja muotoillaan.
Lasten vetoomus aikuisille: Parempaa nettikulttuuria
Olemme Pelastakaa Lapsien kanssa keränneet lapsilta ja nuorilta vetoomuksen paremman nettikulttuurin puolesta. Tuhansien lasten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta syntynyt vetoomus toivoo aikuisilta apua sekä tukea tietoturvasta huolehtimiseen ja vääryyksien tunnistamiseen. Lisäksi lapset kaipaavat aikuisilta roolimallina oloa ja ymmärrystä lasten digitaaliselle harrastamiselle ja yhteisöllisyydelle.
Tubettajien kanssa yhteistyössä tehty vetoomus paremman netin puolesta
Tubettajat saavat toisinaan hyvinkin asiatonta palautetta työstään. Haluamme, muistuttaa, että tubettajat eivät ole vapaata riistaa ja heillä on oikeuksia, joita kaikkien tulee kunnioittaa. Tubettajien vetoomuksella haluamme kertoa tubettajille, heidän seuraajilleen ja yleisesti verkon käyttäjille näistä oikeuksista. Vetoomukseen sitoutuneet tubettajat vahvistavat toiminnallaan netin parempaa ilmapiiriä.
Vetoomusta voi jakaa vapaasti verkossa.
Lapsen oikeudet digiarjessa
Tällä sivulla voit tutustua lapsen oikeuksiin ja kuinka ottaa ne huomioon digiarjessa. Materiaali on koottu yhteistyössä Pelastakaa Lapsien kanssa.
Lapsella on oikeus yksityisyyteen, tietoon ja osallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä suojeluun ja oppimiseen. Vanhempien ja kasvattajien olisi tärkeää ymmärtää lapsen elämää netissä ja tuntea lapsen oikeudet digitaalisessa ympäristössä.
Kasvattajille
Löydät alta hyviä vinkkejä vanhemmille ja ideoita perheen media-arkeen.
- Auta lasta pohtimaan omia yksityisyyden rajoja. Mikä on hänen mielestään julkista, entä mikä yksityistä viestintää? Millaisia asioita hän on valmis kertomaan digitaalisissa yhteisöissä?
- Kannusta lasta tutustumaan palveluiden käyttöehtoihin ja keskustele, mitä palveluun sitoutuminen tarkoittaa.
- Kannusta lasta miettimään omaa digitaalista jalanjälkeään. Millaisia jälkiä jätät ja millaisia jälkiä haluat jättää verkkoon?
- Kunnioita lapsen oikeutta yksityiseen viestintään ja yksityisyyteen – viestiketjut ja kuvat ja muut viestit koneella ja kännykässä ovat lapsen yksityisasioita. Jos sinun on välttämätöntä tietää, mitä lapsi on puuhannut netissä, kerro siitä hänelle ja pyydä häntä näyttämään. Älä toimi lapsen selän takana.
- Lapsen yksityisyyttä saattaa loukata myös hänen kuviensa tai tietojensa jakaminen sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi lapsen terveyteen liittyviä tietoja tai minkään ikäisten lasten alastonkuvia ei pidä julkaista.
- Mieti, miten voit tukea sellaista lapsen laitteiden käyttöä, joka tukee hyvinvointia. Kasvattajan tärkeä rooli on varmistaa, ettei ruudun ääressä vietetty aika haittaa hyvinvointia tukevia muita elämän alueita: sosiaalisia suhteita, hyvää ravintoa, rutiineja ja lepoa. Lapsen on hyvä oppia itsesäätelyä jo pienenä.
- Miettikää yhdessä hyviä digirutiineja koko perheelle. Käytännöllisiä hyvinvointia tukevia tapoja digitaalisessa arjessa on esimerkiksi kännykän vieminen kauas sängystä yön ajaksi ja se, että ruokapöytään ei oteta ruutuja mukaan.
- Digitaaliset ratkaisut saattavat myös tukea hyvinvointia. Tutustukaa yhdessä esimerkiksi sovelluksiin, jotka saavat lapsen liikkumaan lisää. Miettikää yhdessä, olisiko mielekästä vaikkapa seurata unta jollain digitaalisella välineellä.
- Keskustelkaa lapsen kanssa siitä, miten verkossa voi löytää erityisesti terveyteen liittyvää luotettavaa tietoa ja miten voi tunnistaa epäluotettavan tiedon.
- Tutkikaa pienestä pitäen erilaisia tiedonlähteitä. Millainen tieto on luotettavaa ja miten epäluotettavan tiedon voi tunnistaa?
- Auta lasta löytämään itselleen sopivia tiedonlähteitä.
- Jos lapsi kohtaa digitaalisissa ympäristöissä pelottavaa tai ahdistavaa sisältöä, pysy rauhallisena. Kiitä lasta siitä, että hän kertoo asiasta sinulle ja selvitä asiaa rauhallisesti hänen kanssaan. Muistuta myös, että pelottavaa ja ahdistavaa sisältöä ei tarvitse katsoa, vaikka toinen houkuttelisi siihen.
- Tutkikaa, millaisia vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia lapsilla on verkossa. Keskustele lapsen kanssa millaisiin asioihin lapsella on oikeus vaikuttaa ja miten asioihin voi verkossa vaikuttaa.
- Mediakasvatus on käytännöllinen keino edistää lapsen oikeuksien toteutumista digitaalisissa ympäristöissä. Jutelkaa yhdessä siitä, millä tavalla media toimii ja tutustukaa esimerkiksi järjestöjen mediakasvatusmateriaaleihin.
- Kannusta lasta havainnoimaan millaisia viestejä ja arvoja hänelle digitaalisissa medioissa suunnataan. Pyrkikää tunnistamaan yhdessä, milloin kannattaa olla erityisen kriittinen.
- Opetelkaa uusien sovellusten ja välineiden käyttöä sekä uusia taitoja yhdessä. Keskustelkaa siitä, millä tavoin ja miksi mitäkin välinettä käytetään.
- Kouluilla on vastuu opettaa lapsille digitaalisen maailman taitoja. Kysele lapselta, miten koulussa on käsitelty digitaaliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita.
- Luo lapsen kanssa pienestä pitäen luottamuksellinen keskustelusuhde digitaalisista ympäristöistä. Kannusta lasta kertomaan, kohtasipa hän mitä vaan verkossa. Silloin hän uskaltaa kertoa vaikeistakin asioista sinulle.
- Auta lasta vahvistamaan käsitystä omista rajoistaan. Anna lapselle selkeät ohjeet miten toimia, jos hän kokee olonsa uhatuksi tai ahdistavaksi verkossa.
- Muistuta säännöllisesti lasta tarkistamaan palveluissa käyttämänsä yksityisyysasetukset. Painota, että omia yksityistietoja, salasanoja ja muita henkilökohtaisia tunnuksia ei koskaan anneta kenellekään.
- Jos lapsi kohtaa ikä- ja kehitystasoonsa nähden sopimatonta aineistoa, esimerkiksi pornoa, pysy rauhallisena. Kerro lapselle, että ahdistava tai inhottava olo on ihan tavallista ja tunne helpottaa, kun siitä puhuu turvallisen aikuisen kanssa. Vastaa lapsen kysymyksiin iän ja kehitystason mukaan.
- Huolehdi ikärajoista. Ne ovat varoituksia, eivät suosituksia. Ikäraja ei myöskään kerro, mille ikäryhmälle esimerkiksi elokuva on suunnattu. Myös useissa verkkopalveluissa on ikärajat, joita on syytä noudattaa.
- Keskustelkaa yhdessä siitä, millainen sisältö ja käytös netissä voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Kiusaaminenkin voi olla rikos, josta täytyy ilmoittaa poliisille. Todisteet, kuten näyttökuvat viesteistä on hyvä säilyttää.
- Jutelkaa myös muista kanavista, johon voi ilmoittaa, jos kohtaa netissä rikoksen. Pelastakaa Lasten Nettivihjeeseen voit esimerkiksi ilmoittaa laittomaksi epäilemästäsi lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista tai siihen liittyvästä toiminnasta netissä.
- Jos lapsi nukkuu, syö, oppii ja on oma itsensä, ei digitaalisten medioiden käytöstä ole hänelle yleensä mitään haittaa. Jos medioiden käyttö huolestuttaa sinua, juttele lapsen kanssa mitä hän ajattelee asiasta.
- Juttele lapsen kanssa siitä, miten häntä kohdellaan verkossa ja millaista kohtelua hän odottaa muilta verkon käyttäjiltä. Painota, että verkossa vihapuhe, rasistinen tai seksistinen kommentointi, haukkuminen ja kiusaaminen on aina väärin ja siitä pitää kertoa aikuisille.
- Arvosta lapsen digitaalista harrastusta. Kysele ja ole utelias.
- Kannusta lasta mahdollisuuksien mukaan vahvistamaan digitaalisissa ympäristöissä syntyneitä kaveriverkostoja myös "oikeassa elämässä".
- Nauti digitaalisesta kulttuurista yhdessä lapsen kanssa. Pelaa ja innostu digitaalisesta harrastamisesta lapsen kanssa.
Tehdään yhdessä digiloikka, joka huomioi lapsen oikeudet
Nuorille digitaalisuus on valtava mahdollisuus ja voimavara. Mahdollisuutta digitaitoiseen sukupolveen Suomella ei ole varaa hukata, ja lapsen oikeudet tulee ottaa huomioon, kun tehdään päätöksiä, jotka liittyvät tietoyhteiskuntaan ja sen kehittämiseen.
Tutustu tällä sivulla keinoihin, joilla voimme taata lasten oikeuksin toteutumisen digimaailmassa.
Päättäjälle
Tehdään yhdessä digiloikka, joka huomoi lapsen oikeudet.
Varmistetaan jokaiselle lapselle pääsy verkkoon ja palveluiden ääreen. Pidetään huoli, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset otetaan huomioon. Lapsille ja nuorille tärkeiden palveluiden on oltava kaikkien lasten saatavilla siten, että niiden käyttöehdot ovat lapselle kohtuulliset, ja palveluiden on oltava luotettavia ja helppokäyttöisiä.
Otetaan lapset mukaan palveluiden kehittämiseen aina kun se on mahdollista. Lapsille on oltava tarjolla erilaisia kuulemisen ja kehittämisen kanavia digitaalisessa ympäristöissä. Asiakkaita ja erityisesti lapsia huomioidaan muutosvaiheissa, kun heidän käyttämänsä palvelut kehittyvät ja muuttuvat. Ei tehdä palveluihin lapsen tietämättä muutoksia, jotka heikentävät hänen turvallisuuttaan palvelussa.
Digitaaliset ympäristöt tekevät entistä parempaa työtä lasten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi palveluissa. Esimerkiksi erilaiset käytös- ja eettiset säännöt otetaan vakavissaan ja niiden rikkomisesta rangaistaan.
Kaikenlainen syrjivä toiminta, käytös ja ominaisuudet on kitkettävä digitaalisista ympäristöistä. Lapsia ei saa syrjiä sukupuolen, seksuaalisuuden, kielen, kansalaisuuden, perhesuhteiden, uskonnon tai vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai vamman perusteella mediaympäristön kuluttajina, osallistujina eikä tuottajina.
Poistetaan kertomisen häpeä. Lapsia ja nuoria on vahvistettava, jotta he uskaltavat kertoa verkossa tapahtuneista asioista aikuiselle kasvokkain tai verkossa. Aikuisen on vastattava näihin viesteihin vähättelemättä, suuttumatta ja kauhistumatta. Lapselle digitaalisissa ympäristöissä sattunut tapahtuma on otettava huomioon yhtä vakavasti kuin esimerkiksi koulun pihalla tapahtunut tilanne.
Vahvistetaan lapsen luottamusta omiin digitaalisiin taitoihin. Opetellaan itse suhtautumaan digitaalisuuteen myönteisesti ja välttämään uhkakuvien aiheetonta korostamista. Kannustetaan eri tavoin lapsia hyödyntämään internetiä monipuolisesti ja luovasti: hyviä esimerkkejä ovat koodikoulut, pelipajat ja muut positiiviset vapaa-ajan näpertelymahdollisuudet, joissa lapset voivat harjoittaa digitaalisia taitoja yhdessä muiden kanssa. Annetaan nuorten digitaalisten taitojen loistaa kouluissa, nuorisotyössä sekä perheiden arjessa. Kunnioitetaan nuoren digitaalista arkea ja annetaan osaamiselle arvo.
Autetaan lasta havainnoimaan hyvinvointiaan digitaalisten ympäristöjen käyttäjinä. Kannustetaan lapsia kuuntelemaan itseään ja tunnistamaan rajojaan digitaalisissa ympäristöissä – aikuisen tehtävä on tukea oikeiden ja hyvien valintojen tekemistä.
Aikuiset, jotka toimivat lasten ja nuorten kanssa, sitoutuvat vahvistamaan lasten digitaalisia taitoja. Myös vanhempia tulee tukea kasvatustyössä. Keskeistä on auttaa lasta huomaamaan, jos hänen oikeuksiaan poljetaan, ja puuttumaan siihen. Onnistuneeseen digitalisaatioon eivät riitä laitehankinnat, vaan se vaatii myös käytöksen, ymmärryksen ja osaamisen vahvistamista. Lapsen oikeudet digitaalisessa mediassa on aihe, johon tulee panostaa kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja nuorisotyössä.
Lapsi on verkossa erityistapaus. Verkkopalveluissa, joissa liikkuu lapsia, on otettava huomioon lapsi asiakkaana, jolla on erityiset oikeudet saada tukea ja apua vaikeissa tilanteissa. Huomioidaan lapset esimerkiksi varmistamalla nopeutettu käsittelyprosessi silloin, jos lapsi joutuu palvelussa seksuaalisen hyväksikäytön, kiusaamisen tai vihapuheen kohteeksi. Lapsen lähettämään avunpyyntöviestiin tulee vastata aina.
Digitaaliset ympäristöt tekevät entistä parempaa työtä lasten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi palveluissa. Esimerkiksi erilaiset käytös- ja eettiset säännöt otetaan vakavissaan ja niiden rikkomisesta rangaistaan.
Kaikenlainen syrjivä toiminta, käytös ja ominaisuudet on kitkettävä digitaalisista ympäristöistä. Lapsia ei saa syrjiä sukupuolen, seksuaalisuuden, kielen, kansalaisuuden, perhesuhteiden, uskonnon tai vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai vamman perusteella mediaympäristön kuluttajina, osallistujina eikä tuottajina.
Poistetaan kertomisen häpeä. Lapsia ja nuoria on vahvistettava, jotta he uskaltavat kertoa verkossa tapahtuneista asioista aikuiselle kasvokkain tai verkossa. Aikuisen on vastattava näihin viesteihin vähättelemättä, suuttumatta ja kauhistumatta. Lapselle digitaalisissa ympäristöissä sattunut tapahtuma on otettava huomioon yhtä vakavasti kuin esimerkiksi koulun pihalla tapahtunut tilanne.