Lapsella on oikeus turvalliseen peliympäristöön - näin edesautat kiusaamisesta vapaata peliympäristöä

7 min

Kiusaaminen digitaalisissa ympäristöissä

Vuoden 2020 Pelaajabarometri-tutkimuksen mukaan 10-19 –vuotiaista nuorista 44,8% ilmoitti pelaavansa digitaalisia viihdepelejä päivittäin. Tämä ikäryhmä myös pelaa monipuolisimmin lähes kaikkia pelilajityyppejä verrattuna muun ikäisiin pelaajiin. Pelaajabarometrin mukaan suomalaiset kokivat ei-digitaalisen ja digitaalisen pelaamisen lisääntyneen koronan aiheuttamien poikkeusolojen johdosta. Digipelaamiseen käytetäänkin tutkimuksen mukaan huomattavasti enemmän aikaa verrattuna aiempiin vuosiin. Digipelaamisella viitataan kaikenlaiseen verkossa tapahtuvaan pelaamiseen pelikonsoleilla, mobiililaitteilla tai tietokoneilla.

Pelaamiseen liittyy vahvasti sosiaalinen ulottuvuus. Digitaalisuus mahdollistaa pelaamisen yhdessä muiden kanssa, joukkueittain sekä muita vastaan. Digitaaliset peliympäristöt tarjoavat nuorille monia positiivisia asioita, kuten yhteisöllisyyttä, uusia ystäviä, mielekästä ajanvietettä ja uusien taitojen opettelua. Pelaaminen on monelle nuorelle myös tulevaisuuden ammattihaave. On hyvä muistaa, että pelaamiseen ja peleihin voi liittyä monia merkityksiä, ja ne ovatkin tärkeä osa lasten ja nuorten kulttuuria.

On kuitenkin huomioitava, että myönteisten ilmiöiden lisäksi monet nuoret kohtaavat peliympäristöissä myös haitallisia ilmiöitä, kuten kiusaamista, häirintää, rasismia ja vihapuhetta. Non toxic –syrjimätön pelikulttuuri -hankkeessa vuonna 2018 tuotetun selvityksen mukaan 70% kyselyyn vastanneista nuorista kertoi joutuneensa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi pelatessaan kilpailullisia tietokone- tai konsolipelejä. Tässä tekstissä keskitytään käsittelemään kiusaamista digitaalisissa peliympäristöissä, tuodaan näkökulmia digipeliympäristöissä tapahtuvan kiusaamisen ennaltaehkäisyyn sekä neuvotaan, mistä voi saada apua kiusaamiseen sekä kiusaamiskokemuksien käsittelyyn.

Kiusaaminen ilmiönä

Kiusaaminen viittaa tiettyyn henkilöön toistuvasti kohdistuvaan tarkoitukselliseen vihamieliseen käyttäytymiseen. Nuoret voivat kohdata nettikiusaamista lähes kaikissa käyttämissään sosiaalisen median alustoissa, sivustoilla tai peliympäristöissä. Digitaalisilla alustoilla tapahtuva kiusaaminen voi olla vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan vähintään yhtä vahingoittavaa kuin muukin kiusaaminen. Kiusaamista voi tapahtua esimerkiksi vakiintuneissa peliporukoissa. Kiusaaminen rikkoo lapsen oikeuksia ja aiheuttaa huomattavaa ja usein pitkäkestoista inhimillistä kärsimystä sekä syrjäytymistä. Kiusaamisen lisäksi digipeliympäristöissä voi ilmentyä vihapuhetta ja häirintää, jotka voivat osiltaan kohdistua samoihin ominaisuuksiin.

Koska pelaajat eivät pääsääntöisesti ole fyysisesti samassa tilassa, digipeliympäristöissä tapahtuvassa kiusaamisessa korostuvat varsinkin kiusaamisen verbaaliset ja psykologiset ulottuvuudet. Kiusaaminen voi ilmentyä esimerkiksi nimittelynä, haukkumisena tai peliporukan ulkopuolelle jättämisenä. Esimerkiksi pelaaja, jonka katsotaan suoriutuvan huonosti, voi kohdata haukkumista ja kehottamista lopettaa pelaaminen tai poistamaan peli. On hyvä muistaa, että lasten ja nuorten elämä ei jakaudu digitaalisiin ja ei-digitaalisiin ympäristöihin. Esimerkiksi koulussa tapahtuva kiusaaminen voi jatkua peliympäristöissä tai sosiaalisen median alustoilla. Pelaajat kohdistavat kiusaamisen useammin vastapuolen pelaajiin kuin oman tiiminsä jäseniin.

Anonymiteetti voi laskea kynnystä kiusaamiseen ja häirintään, sillä kiusaaja ei välttämättä joudu vastuuseen teoistaan. Häirinnän ja kiusaamisen uhrin reaktiot ja aiheutettu vahinko jäävät usein näkymättömiin, minkä vuoksi omien tekojen seurauksia ei aina ymmärretä. Pelaajat eivät myöskään välttämättä koe, että heidän kohtaamansa tai harjoittamansa aggressiivinen ja hyökkäävä käyttäytymisensä on kiusaamista, ja monet vähättelevät heitä kohtaan kohdistettua aggressiota. Monet voivatkin kokea aggressiivisen ja hyökkäävän käyttäytymisen osaksi pelikulttuuria.

Pelialustoilla tapahtuvalla kiusaamisella on usein negatiivisia seurauksia niin kiusatulle kuin kiusaajalle. Tämä voi näkyä esimerkiksi kiusaamisen kohteena olevan alentuneena itsetuntona, korkeampana masennuksena sekä ahdistuneisuutena verrattuna kiusaajaan. Kiusatut ovat todennäköisemmin nuorempia kuin kiusaajat. On myös havaittu, että naiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavatkin muita ryhmiä todennäköisemmin kiusaamista, osaamisensa kyseenalaista, epäasiallista kommentointia ja (seksuaalista) häirintää. Vaikkei kiusaaminen osuisi omalle kohdalle, voi se johtaa siihen, että vähemmistön edustaja alkaa peittelemään omaa identiteettiään, ei halua identifioitua avoimesti pelaajaksi tai vetäytyy pois peliyhteisöistä. Nämä ovat huomattavia ongelmia lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Kohti rakentavaa pelikulttuuria

Kiusaaminen ei ole pelkästään kiusaajan ja kiusatun välinen vaan koko yhteisöä koskettava asia. Pelialustojen sekä muiden digitaalisten alustojen ylläpidolla on vastuulla puuttua häirintään, käsitellä kiusaamisesta ja häirinnästä tehdyt ilmiannot sekä soveltaa sääntörikkomuksista johdonmukaiset seuraukset. Myös jokainen pelaaja voi omalla osallaan vaikuttaa myönteisemmän pelikulttuurin luomiseen. Aggressiivinen ja syrjivä käytös voi olla pahimmillaan niin normalisoitunut osa pelikokemusta, että sitä ei edes ehkä osaa aina kyseenalaistaa. Ohittamista voi helpottaa etenkin se, jos kiusaaminen ei ole osunut omalle kohdalleen.

Tärkeä askel kohti muutosta onkin pelikulttuuriin liittyvien ongelmien tiedostaminen. Seuraava askel on näyttää omaa positiivista ja myönteistä esimerkkiä ja sitoutua olemaan osallistumatta häirintään. Tämän lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että ei sulje silmiään, kun havaitsee häirintää. Käytännössä tämä tarkoittaa kiusaamisesta huomauttamista ja sen tuomitsemista, kiusaamisen kohteen puolustamista sekä alustan ylläpidolle ilmoittamista. On hyvä muistaa, että niin kutsutut hiljaiset hyväksyjät voivat omalla vaikenemisellaan vahvistaa kiusaajien ja häirintää toteuttavien henkilöiden toimintaa. Siksi vaikenemalla voi aiheuttaa enemmän haittaa, kuin ehkä luulisi.

Voit myös itse huoltajana tai pelaavia nuoria tuntevana aikuisena vaikuttaa positiiviseen pelikulttuuriin, vaikket itse pelaisikaan. On tärkeää osoittaa kiinnostusta kaikkea lapsen ja nuoren tekemistä kohtaan. Koska pelaaminen on monelle tärkeä iso osa elämää, on luontaista ottaa myös pelaaminen kiinnostuksen kohteeksi. Kiinnostuksen osoittaminen pelaamista kohtaan ja lapsen muistuttaminen siitä, että hän voi kertoa sinulle, jos kokee ikäviä tapahtumia peleissä edesauttavat sitä, että lapsi ei jää yksin mikäli hän kohtaa negatiivisia kokemuksia peleissä.

Kuinka keskustella pelaamisesta lapsen kanssa, esimerkkikysymyksiä:

Mitä pelejä olet pelaillut, haluaisitko kertoa tai näyttää peliä?
Haluaisitko opettaa minua pelaamaan ja pelata yhdessä?
Mistä asioista pidät pelissä?
Millaisia muut pelaajat ovat? Oletko saanut kavereita pelissä?
Millaisista asioista muiden pelaajien kanssa jutellaan?
Onko pelissä sattunut ikinä mitään ikävää, kuten kiusaamista?
Miten olet toiminut ikävissä tilanteissa?

Toimintaohjeet tilanteeseen, jossa lapsi on kohdannut kiusaamista:

Mikäli sinulle nousee epäily siitä, että lasta on kiusattu, puhu asiasta rauhallisesti lapsesi kanssa. Voit kertoa lempeästi, että sinua huolettaa, onko hänellä kaikki ihan hyvin.
Kerro lapselle, että kiusaaminen on kaikissa tapauksissa aina väärin. Lohduta lasta.
Pyri selvittämään, missä kiusaamista on tapahtunut ja tietääkö lapsi tekijän tai tekijät.
Pyydä lasta kertomaan ja näyttämään, millä sivuilla tai pelissä kiusaamista on tapahtunut.
Mikäli kiusaamisesta on todisteita, tallentakaa todisteet ottamalla kuvakaappaus. Tätä voidaan myöhemmin käyttää apuna, jos asiaa aletaan selvittää palvelun ylläpidon, poliisin tai kiusaajan huoltajien kanssa.
Auta lasta estämään kiusaajat pelissä tai sosiaalisessa mediassa.
Käykää lapsen kanssa läpi, miten hänen käyttämissään palveluissa voidaan säädellä yksityisyysasetuksia.
Ilmoita kiusaamisesta lapsen käyttämän pelin tai palvelun ylläpidolle.
Mikäli epäilet, että kyseessä on mahdollisesti rikos, tee poliisille rikosilmoitus.
Seuraa lapsen tilannetta. Kiitä lasta kertomisesta ja kannusta häntä kertomaan sinulle aina, jos hän kohtaa jotain ikävää tai ahdistavaa netissä.

Toimintaohjeet tilanteessa, jossa lapsi kiusaa itse:

Selvitä lapsen kanssa rauhallisesti keskustelemalla, mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osapuolia.
Kerro lapselle, että täytyy loppua välittömästi. Keskustelkaa siitä, miksi kiusaaminen on väärin
Kerro lapselle, että on tärkeää kohdella kaikkia arvostavasti ja ystävällisesti myös netissä.
Keskustele kiusaamisen syistä. Mistä kiusaaminen on alkanut?
Jos kiusatuksi tulleelle lapselle ja hänen huoltajalleen sopii, voitte keskustella yhdessä heidän kanssaan ja vakuuttaa, että kiusaaminen loppuu.

Pelastakaa Lapset ry:n digitaalinen nuorisotila Netari pyrkii osaltaan paremman pelikulttuurin edistämiseen. Tarjoamme nuorille turvallisia peliympäristöjä, joissa jutella luotettavien aikuisten ja muiden nuorten kanssa. Lisäksi Netari tarjoaa kahdenvälistä keskusteluapua nuorille, joilla on huolia mielen päällä. Myös peleissä ja digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvasta kiusaamisesta voi tulla juttelemaan Netariin. Löydät Netarin osoitteesta: www.netari.fi.

Kirjoittajat ovat Pelastakaa Lapset ry:n edustajia: Marjaana Hulkko, Miranda Beck, Lauri Sundberg

Tutustu Pelastakaa Lapset ry:n tuottamaan digitaalista turvallisuutta ja hyvinvointia edistävään materiaaliin

Lähteet