Suomi tarvitsee kipeästi vihreitä datatehtaita

Maailmassa liikkuvan data määrä kasvaa vuosittain noin 20 prosentilla. Voimakas kasvu paisuttaa globaalia datakeskusliiketoimintaa, mikä tarjoaa Suomellakin houkuttelevia mahdollisuuksia.

Suomen haasteita datakeskusliiketoiminnassa ovat syrjäinen sijainti ja alan asiantuntijoiden ja resurssien rajallinen määrä. Kooltaan jättimäiset tiedon hypertehtaat hakeutuvat ensisijaisesti keskeisille paikoille parhaiden tietoliikenneyhteyksien äärelle ja asiakkaiden lähelle. Euroopassa tällaisia kaupunkeja ovat Lontoo, Pariisi, Amsterdam ja Frankfurt.

Hypertehtaita pyörittävät it-alan jättiläiset kuten Google, Microsoft ja Amazon. Googlehan rakensi jo kymmenen vuotta sitten Haminaan noin 100 megawatin hyperskaalan datakeskuksen, jonka koon se ilmoitti tänä kesänä tuplaavansa lähivuosina.

Eurosentin kymmenesosalla on väliä

Hypertehtaiden rakennuspäätöksissä eurosentin kymmenesosillakin on väliä. Datakeskukset tarvitsevat toimintaansa valtavasti sähköenergiaa, minkä vuoksi sähkön hinnalla on keskeinen merkitys rakentamispäätöksissä. Sähköä kuluu paitsi palvelinten pyörittämiseen myös palvelinsalien viilentämiseen. Niinpä pohjolan viileämpi ilmasto edesauttoi Googleakin sijoittamaan yhden datakeskuksensa juuri Haminaan.

Googlella on iso datatehdas myös Tanskassa. Facebook puolestaan on rakentanut keskuksia Luulajaan ja Kööpenhaminaan. Myös Amazon on sijoittanut omia laitoksiaan Tanskan pääkaupunkiin.

Asiakkaat haluavat pyörittää omia palveluitaan yhä useammin pilvessä. Ja yhä useammin tuo pilvi sijaitsee Suomen ulkopuolella. Kehitys on johtamassa siihen, että alamme olla ehkä liiankin riippuvaisia ulkomaisista palveluista. Samaan aikaan IT:stä on tullut yhä kriittisempi osa yritysten toimintaa, ja niiden toiminta vaarantuisi merkittävästi, mikäli joku päättäisi vääntää pilvihanat kiinni.

Vaikka pilvipalvelut ovat tulleet jäädäkseen, niin kaikkea ei kannata viedä julkisiin pilviin. Esimerkiksi 5G:n ja keinotodellisuuden päälle syntyvät uudet palvelut vaativat mahdollisimman pientä viivettä, minkä vuoksi palvelinten sijainnilla on jo lähitulevaisuudessa yhä isompi merkitys.

Ympäristöystävällisyys voisi olla kilpailuvaltti

Myös ympäristöystävällisten ratkaisujen merkitys kasvaa nopeasti, sillä datakeskusten arvioidaan jo nyt kuluttavan kolme prosenttia maailman sähköntuotannosta. Datamäärien kasvaessa tämä johtaa täysin kestämättömään yhtälöön. Tässä Suomi voisi toimia unilukkarina ja näyttää mallia uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja hukkalämmön kierrättämisessä esimerkiksi asuntojen lämmitykseen. Liian moni datakeskus tuuppaa vieläkin lämmön harakoille. Viranomaiset voisivatkin vaatia, että yksi rakennusluvan edellytyksistä olisi jatkossa hukkalämmön tehokas hyötykäyttö.

Myös osaamista tarvitaan lisää. Suomessa rakennetaan jo maailmanluokan sellutehtaita ja voimalaitoksia, ja voisimme lisätä listaan huipputason datakeskukset. Se edellyttäisi panostusta koulutukseen ja sähköveron laskemista kilpailijamaiden tasolle, jotta Suomesta tulisi houkutteleva investointikohde muiden Pohjoismaiden rinnalle.

Suomen kilpailukyky vahvistuu merkittävästi, mikäli Koilliskaapeli-hanke toteutuu. Se yhdistäisi Euroopan Aasiaan uudella, selvästi nopeammalla reitillä ja toisi Suomeen maailman tietoliikenteen keskeisen solmukohdan. Sillä puolestaan olisi valtava merkitys myös datakeskusliiketoiminnalle. Tästä hyvä esimerkki on Helsinki-Vantaa lentoasema, joka on onnistunut hyödyntämään sijaintinsa porttina Aasiasta Eurooppaan.

Eero Lindqvist työskentelee kehityspäällikkönä Telia Finlandissa