Täällä 12 yritysmaailman vaikuttajaa päätti tehdä parhaansa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi – Nyt aika alkaa kuitenkin loppua kesken: ”Luonnon kanssa ei voi neuvotella”
Pöydän ympärillä istui 12 vakavailmeistä yritysmaailman vaikuttajaa. Kokouksen oli kutsunut koolle Suomen vaikutusvaltaisimpiin talouselämän päättäjiin lukeutuva Antti Herlin ja puhetta johti Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Illan aikana päätettiin aloittaa hanke, jonka tavoitteena oli koota Suomen yrityselämä kunnianhimoisiin ympäristötalkoisiin.
Rooman Klubin jäsenen Tapio Kannisen kirja: The Crisis of Global Sustainability oli herättänyt 2013 talven aikana kourallisen huippujohtajia todenteolla miettimään yritysten vastuuta planeetan tulevaisuudesta. Huoli alkoi muuttua toiminnaksi toukokuun 2.päivänä vuonna 2013 Munkkiniemen kartanon ruokasalissa – syntyi päätös hankkeesta, joka keräisi elinkeinoelämän edustajia yhtenä joukkona ilmastotyön ääreen. Sitra otti vastuun hankkeen valmistelusta.
Pöydän ääressä istui myös Fortumin kehitysjohtaja Jouni Keronen. Musiikkipiireissä Tapio Kanniseen törmänneelle Keroselle oli jo hyvän aikaa ollut selvää, että yritysten oli aika herätä tosissaan ilmaston lämpenemiseen.
Pikakelauksella kuusi vuotta eteenpäin. Keronen istuu kulmahuoneessa Ruoholahdessa ja johtaa nyt ilmastoasioihin keskittyneen yhdistyksen toimintaa. Otsarypyt ovat vuosien aikana syventyneet ja huoli jalostunut kohteliaaksi kiukuksi.
”Kaikki keinot pitää saada välittömästi käyttöön, sillä luonnon kanssa ei voi neuvotella. Jos odottelemme vielä viisi vuotta, niin edessä ovat niin järeät toimenpiteet, ettei kukaan halua edes kuulla niistä”, Keronen puhisee.
Yritykset ratkaisevassa roolissa
Vuonna 1993 tekoälystä tohtoriksi väitelleelle Keroselle on Munkkiniemen kartanossa pidetyn kokouksen jälkeen valjennut, että yrityksillä on keskeisin rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa.
”Tätä taistelua ei voiteta julkisilla varoilla, sillä niillä saamme aikaan ehkä vajaat 10 prosenttia tarvittavista investoinneista. Jotta saamme ilmastotyöhön tarpeeksi rahaa, on meidän pidettävä huoli, että ilmastonmuutos on yrityksille hyvää liiketoimintaa”, Keronen sanoo.
Kerosen johtama yhdistys, Climate Leadership Coalition, kehittää nimenomaan tällaisia ratkaisuja. Työsarkaa riittää, sillä muutoksia tarvitaan muun muassa energiaan, liikenteeseen, teollisuuteen, maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen ja talouteen, kuluttajakäyttäytymisestä puhumattakaan.
”Kaikille osa-alueille tarvitaan isoja muutoksia. Perusajatuksen pitää olla, että yritysten pitää maksaa saastuttamisesta enemmän, mutta samaan aikaan myös hyötyä puhtaista ratkaisuista enemmän. Uuden liiketoiminnan pitää olla parempaa bisnestä kuin vanhan”, Keronen kiteyttää.
Kerosen mukaan ympäristön huomioiminen alkaa olla monelle yritykselle jo elämän ja kuoleman kysymys. Asiakkaat, sijoittajat ja muut viiteryhmät kyselevät yhä äänekkäämmin, otetaanko yhtiöiden toiminnassa huomioon ympäristövaikutukset.
Ympäristötyö kaipaa tietoa
Keronen korostaa, että uudet teknologiat ovat avainasemassa, kun maapallon lämpeneminen yritetään saada kuriin. Niitä kehittävät ja niihin investoivat nimenomaan yritykset.
”Ympäristötyö kaatuu tai onnistuu yritysten mukana. Ne hoitavat oman osuutensa, kun näkevät, että muutos kannattaa niille”, Keronen tiivistää ja nostaa esimerkiksi Nesteen, joka takoo uusituvilla energiaratkaisuillaan tulosta ennätystahtiin.
Valtioiden pitää Kerosen mielestä luoda yritysten toiminnalle reunaehdot, jotka mahdollistavat kannattavan, ympäristöystävällisen liiketoiminnan. Kaupunkien tehtävänä puolestaan on luoda alustoja uusille ratkaisuille ja mahdollistaa uudet, ympäristöä säästävät kokeilut.
Ympäristötyön ytimessä on tieto, data. Ilman sitä ei voida luoda kattavaa ”kiertotalouden käyttöjärjestelmää”, kuten Keronen tavoitetta kuvailee.
”Esineiden internet mahdollistaa sen, että tiedämme esimerkiksi, mistä tämä pöytälevy on tehty ja mikä sen historia on. Vain tällä tavoin saamme tavarat ikuiseen kiertoon”, Keronen sanoo ja naputtaa sormillaan edessään olevaa pöytää.
Myös kuluttajat tarvitsevat Kerosen mukaan tietoa. Hän toivoo, että joku yritys kehittäisi viimeinkin kännyköihin kierrätyssovelluksen, joka houkuttelisi ihmisiä osallistumaan ympäristötalkoisiin nykyistä helpommin.
”Siinä olisi paikka esimerkiksi teleoperaattoreille, joilla on valtava määrä asiakkaita”, Keronen pohtii.
Kerosen johtama yhdistys edustaa isoa joukkoa suomalaisyrityksiä. Niiden osuus esimerkiksi Helsingin pörssissä listattujen yritysten liikevaihdosta on selvästi yli puolet. CLC:n jäseninä on yhteensä noin 40 yritystä. Ovet eivät aukea kaikille halukkaille, sillä jäsenten on otettava ilmastoasiat tosissaan.
”Tärkeintä on, että ylin johto on aidosti ja syvällisesti kiinnostunut ympäristötyöstä. Sellaiset yritykset kiinnostavat meitä”, Keronen selventää.
Kerosella alkaa olla kiire. Seuraavaksi hän on kiiruhtamassa perustelemaan yli sadalle hallitusammattilaiselle ilmastotyön tärkeyttä.
Kerosen mukaan ihmiskunnan pitäisi vähintäänkin puolittaa päästönsä kymmenen vuoden välein vuoteen 2050 mennessä. Muuten maapallon keskilämpötila uhkaa kohota yli puolentoista asteen, mikä kansainvälisen ilmastojärjestön viime syksyn raportin mukaan olisi jo erittäin vaarallista.
Telia kehittää älykkäitä, ympäristöystävällisiä ratkaisuja
Telia liittyi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana teleoperaattorina CLC:hen vuosi sitten. Yhtiön yritysvastuujohtaja Eija Pitkäsen mukaan Telia haluaa olla etujoukoissa taistelemassa ilmastonmuutosta vastaan, ja CLC tarjoaa siihen hyvät edellytykset.
”Meidän roolimme on ennen kaikkea kehittää uusia, älykkäitä ratkaisuja, jotka tekevät esimerkiksi kaupungeista ja liikenteestä ympäristöystävällisempiä. Lisäksi meidän täytyy pystyä kertomaan yhä tehokkaammin miljoonille asiakkaillemme, kuinka tärkeästä asiasta ilmastotyössä on kysymys”, Pitkänen sanoo.
Janne Kaijärvi
Climate Leadership Coalition
Helsingissä lähes kuusi vuotta sitten perustetun yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yleiseen kilpailukykyyn ja valmiuteen vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyödyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia.
Yhdistyksessä on jäseninä 55 organisaatiota, joista valtaosa on yrityksiä. Jäseninä on myös kaupunkeja, yliopistoja sekä järjestöjä, esimerkiksi SITRA, joka on myös yksi seitsemästä perustajajäsenestä. Yhdistyksellä on lisäksi parikymmentä henkilöjäsentä.